Kirkkoveneonnettomuuden muistomerkki

Vuonna 1770 tapahtuneesta kirkkoveneonnettomuudesta kertoo erikoisen elinvoimainen perimätieto, jota kirkonkirjojen kuolinmerkinnät vahvistavat. Jussilaisten kirkkovene oli lokakuun 14. päivänä paluumatkalla kirkosta. Perännejärvellä Selkäsaaren luona oli veneeseen iskenyt salama ja katkaissut sen kahtia, toisten tietojen kuitenkin kertoessa, että voimakas etelätuuli oli puhaltanut liikalastissa olevan veneen kumoon. Perimätieto kertoo runsaita, osittain ristiriitaisiakin hajatietoja onnettomuudesta. Niinpä sen mukaan perämiehenä oli ollut Hurja-Jussilainen, joka ei ollut laskenut maihin toisten pyynnöstä huolimatta ja oli siten osaltaan aiheuttamassa onnettomuutta. Edelleen kerrotaan, että 7-9 henkeä hukkui ja vain kaksi pelastui, mies, joka uimalla toi vaimonsa selässään rantaan. Kirkonkirjat kuitenkin kertovat kuudesta hukkuneesta. Tämä raskaasti yhtä Jussilan perhettä kohdanneen onnettomuuden on varmaankin täytynut tehdä ympäristössään järkyttävä vaikutus, mistä omalta osaltaan kertoo sen muiston elävä säilyminen kansan mielessä. Muistomerkki sijaitsee Peränteen Halkoniemessä.

Kotirintamamuistomerkki

Ähtärin keskustassa lähellä rautatieasemaa kunnioittaa kotirintaman työtä. Muistomerkki vihittiin itsenäisyyspäivänä 2004. Toteutuksesta vastasi toimikunta, jossa olivat edustettuina sotaveteraanien, - invalidien, kotirintamanaisten ja kaatuneitten omaisten paikallisosastot. Se on ähtäriläisen Tankki Oy:n tuotantoa. Suunnittelijoina olivat Heikki Savola, Erkki ja Hannu Rantala.

Suomen sodan 1808 opastaulut

Suomen sodan vaiheista Ähtärissä on tehty kolme opastaulua, jotka sijaitsevat seuraavasti:

  • 1. taulu Nesteen huoltoasemalla valtaite 18 varrella
  • 2. taulu Nääsinsillan läheisyydessä valtatie 18 varrella Inhan asemalta noin 1 km Myllymäen suuntaan vasemmalla
  • 3. taulu valtatie 18 varrella levähdyspaikalla, joka sijaitsee Eläinpuiston ja Myllymäen välillä

Opastauluissa selvitetään Suomen sodan vaiheita Ähtärissä sekä sanallisesti että kartan avulla. Selostukset ovat myös ruotsiksi ja englanniksi.

Talvisotaan lähdön muistomerkki

Ähtäriläisten talvisotaan lähdön 10.10.1939 muistokivi sijaitsee valtatien 18 ja Itä-Ähtärin tien ristetyksen läheisyydessä entisen suojeluskuntatalon Suojan paikalla. Muistokiven pystyttivät Ähtärin Sotavetetaanit ry ja se paljastettiin 6.12.1991.

Vakaumuksensa puolesta 1918 henkensä uhranneiden muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee seurakunnan hautausmaalla ja sen vihki piispa Eero Lehtinen vuonna 1963. Muistomerkin on suunnitellut Ilmari Heinonen ja pystyttäjinä olivat paikalliset työväenyhdistykset. Näitä uhreja oli kaikkiaan 34.

Vapaussodan muistomerkki

Ähtärin seurakunnan vanhimmalla (vastapäätä nykyistä hautausmaa-aluetta) hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 vapaussodan muistomerkki, joka on pystytetty 33 vapaussodassa menehtyneen ähtäriläisen muistoksi. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Viktor Jansson ja sen on paikanpäällä veistänyt W.Sailon hautakiviveistämö Jyväskylästä. Suuressa kivipaadessa on neljän suojeluskuntalaisen pääreliefin alla teksti: ”Kaatuivat oikeuden, isänmaan ja kodin puolesta v. 1918.” Sivustoilla on 33 nimeä syntymävuosineen. Muistomerkki paljastettiin 26.9.1920. Viktor Janssonin suunnittelema muistomerkki on harmaasta graniitista hakatuista kivipaasista koottu sarkofagia muistuttava patsas. Sen pinta on hiomatonta, raakaa kiveä, joka on louhittu Ähtäristä, Majaniemen kalliosta. Julkisivu on hiottu.

Vuoden 1918 tapahtumien muistokivi

Muistokivi sijaitsee Juurikkakankaalla valtatie 18 varressa välillä Ähtäri-Inha. Merkille on viitoitus valtatieltä. Luonnonkivistä kootun muistomerkin pystytti Ähtärin sosialidomokraattien paikallisjärjestö. Se paljastettiin 10.10.1993. Juurikkakorven muistomerkki on kunnianosoitus vuonna 1918 Tuomarniemellä vankeina pidetyille miehille, joista 12 teloitettiin muistokiven paikalla. Suurimman kivilohkareessa on laatta "Toverit, tähän päättyi matkamme v. 1918." Patsaan ympäristöineen kunnosti Åke Hietakangas, ristin on valmistanut Aimo Roini. Pronssilaatta on Veikko Sipilän valama. Tietojen mukaan vainajat on myöhemmin siirretty Ähtärin hautausmaalle, jossa on vuonna 1963 paljastettu muistomerkki.

Vuosien 1939-1944 sankarimuistomerkki

Ähtärin seurakunnan uudemman hautausmaan puolelle pystytetty Ähtäri-Seuran asettaman sankarihautamuistomerkkitoimikunnan toimesta 24.8.1952 pystytetty muistomerkkin. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala (1890-1973). Muistomerkki on veistetty harmaasta graniitista, jonka pinta on hiottu himmeäksi. Muistomerkin perusosa on ristin muotoinen. Yläosassa oleva risti on muotoiltu siten, että sen reunaosat kohoavat hiukan taustasta. Ristin keskelle taiteilija on kuvannut siunaavan enkelin reliefinä. Enkelin suojaavan siiven ja siunaavien käsien alla on kaksi ristiä, joiden juurella on kukkia. Ristit ilmeisesti kuvaavat sotilaiden hautoja. Ristin alaosa muodostuu kivipaadesta, johon on mustin kohokirjaimin kirjoitettu teksti ”Taivas, varjele tää maa, sitä ettei viha lyö. Estä yhä sorron yö!” Muistomerkin jalustassa on kohokirjaimin vuosiluvut 1939-1944. Patsaan edusta on laatoitettu harmain graniittilaatoin. Ähtärissä talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä 234 henkilöä.

VARAA OMA ÄHTÄRIN LOMASI Saapumispäivä: Lähtöpäivä: Min. henkilömäärä: