Vuosien ja vuosikymmenien varrella on liikkunut huhuja ja tarinoita petoeläinten siirroista Ähtärin ja Ranuan eläinpuistoista luontoon. Nämä huhut ovat lisäämässä pelkoa ja vihaa petoeläimiä kohtaan.

Toivommekin että huhujen levittämisen sijasta ihmiset tutustuisivat tai ottaisivat yhteyttä eläinpuistoihin, joista saavat oikeaa tietoa eläintarhojen ja -puistojen (myöhemmin tekstissä eläintarhojen) tekemästä työstä tai poliisiviranomaiseen, joka selvittää asian todellisen laidan.

Kerromme sivuillamme ja tilaisuuksissa avoimesti ja totuuden mukaisesti eläintarhojen toiminnasta. Näin saamme oikeaa tietoa ihmisille ja yhteisöille joita huhut ja tarinat pelottavat tai koskettavat läheltä.

Eläintarhojen toiminta on pystyttävä erottamaan luonnon eläinkantojen hoidosta. Tarhat eivät ole missään tekemisissä luonnonvaraisten suurpetokantojen kanssa.

Eläinkantojen ylläpito eläintarhoissa

Kaikkien eläinten lisääntymistoiminta perustuu valvottuihin eläintarhojen ylläpitämiin eläinkortistoihin ja kunkin eläinlajin koordinaattorin ylläpitämiin kantakirjoissa oleviin yksilötietoihin. Koordinaattori pitää kantakirjatietoja yllä ja ohjaa uudet siitoseläimet jatkamaan sukua valitsemaansa tarhaan. Koordinaattoreita on kaikille eläinlajeille ja useilla koordinaattoreilla voi olla useampia lajeja hoidettavanaan.

Susien lisääntyminen eläintarhoissa on säädeltyä, kuten monien muidenkin tarhoissa helpoimmin lisääntyvien lajien kohdalla. Susiyksilöitäkin siirretään tarhojen välillä, tästäkin huolimatta muodostuu tarhassa konfliktitilanteita susien laumakäyttäytymisen vuoksi. Pahimmissa tapauksissa yksilö on tappelun vuoksi jouduttu siirtämään erilleen hoitoa varten. Eläinlääkärin hoidon jälkeen joudutaan pohtimaan tilannetta ja vammojen ollessa vakavia, susi joudutaan lopettamaan eläinsuojelullisista syistä. Suden palauttaminen takaisin laumaan onnistuu harvoin ja tilanne, jossa susi saatetaan joutua lopettamaan, on normaalia laumankäyttäytymisen tuomaa ongelmaa tarhaolosuhteissa.

Luonnossa samassa tilanteessa vapaana elävä susi voi menehtyä tai joutuu etsimään uutta lajikumppania ja laumaa. Se voi onnistua uuteen laumaan sopeutumisessa tai toisaalta tilanne voi muodostua yhtä kohtalokkaaksi ja se menehtyy arvojärjestystaistelussa.

Susia poistuu eläintarhoissa luontaisesti myös muiden tekijöiden vaikutuksesta kuten vanhuuden tai yksilöllisen sairauden takia. Susien keski-ikä esim. Ähtärin Eläinpuistossa on vähän alle kaksi vuotta, kun lasketaan kaikki pentuinakin kuolleet yksilöt.

Kaikkien eläinten siirrot luvanvaraisia

Eläintarhoista ei ole koskaan susia tai muitakaan suurpetoja Suomessa voinut siirtää luontoon.

Maa- ja metsätalousministeriö EI OLE KOSKAAN myöntänyt lupaa eläintarhoille susien luontoon vapauttamiseen, eivätkä myöskään eläintarhat Suomessa ole koskaan nähneet tarpeelliseksi sitä hakeakaan.

Lupien myöntäminen

Eläintarhan tarhaluvan myöntää nykyään alueen lääninhallitus. Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus valvovat uhanalaisten lajien siirtojen CITES-lupia. Ne antavat määräyksiä, jotka liittyvät eläinten suojeludirektiiveihin. Maa- ja Metsätalousministeriön riistaosasto valvoo riistaeläinten lainalaisuuteen kuu- luvien lajien siirtoja.

EVIRA eli Elintarviketurvallisuusvirasto puolestaan valvoo siirtoja eläintautien kannalta (TRACES-järjestelmällä) ja antaa määräyksiä valvottujen tautien varalta.

Eläinpuistomme toiminnan perusteet

Ähtärin ja Ranuan Eläinpuistojen eläinten siirrot tapahtuvat Euroopassa EAZA:n (European Association of Zoos and Aquaria) jäsentarhojen kesken, joita tällä hetkellä on yli kolme sataa. Lisäksi olemme yhteistyössä muutaman muun tarhan kanssa, jotka toimivat samoin perustein kuin EAZA:n jäsentarhat.

Ähtärin Eläinpuisto on avattu 1973 periaatteena luoda eläimille mahdollisimman luonnonmukaiset tarhat ja rakenteet. Tästä syystä Eläinpuiston eläinlajit ovat havumetsävyöhykkeen eli pohjoisen pallonpuoliskon lajeja.

Eläinpuistomme on mukana esim. maailmanlaajuisessa lumileopardien suojelussa yhdessä kaikkien eläintarhojen kanssa joissa lumileopardeja on. Olemme mukana myös Suomesta sukupuuttoon hävinneen vesikon tarhakasvatuksessa.

Eläintarhatoiminta perustuu suojeltavien ja uhanalaisten lajien ylläpitoon ja lisääntymisen aikaansaamiseen. Näiden kyseisten pohjoisten lajien kuten esim. hirvieläimiin kuuluvien metsäpeuran ja luonnosta Ähtärin Eläinpuistoon hoitoon toimitettujen sairaiden saukkoyksilöiden luontoon siirtoja on Ähtäristä tehty viimeksi 1990-luvun lopulla Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa yhteistyössä. Kantojen vahvistumisen myötä siirtoja ei ole enää tehty.

Luonnonvaraisen eläimistön ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä edistävä toiminta

Edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä

  • ylläpitämällä monipuolista eläinkokoelmaa mahdollisimman luonnonmukaisissa oloissa
  • noudattamalla eläintenhoidon uusinta tietämystä
  • painottamalla toiminnassaan erityisesti uhanalaisia ja harvinaisia lajeja
  • edistämällä harvinaisten ja uhanalaisten lajien tulevaisuutta
  • ylläpitämällä monipuolista pohjoisen pallonpuoliskon kasvillisuutta ja korostamalla sen merkitystä ympäristötekijänä
  • suuntaamalla opetus - ja valistustyötä kouluihin ja perheisiin
  • tarjoamalla luontoaiheisia opetus- ja elämyspalveluja
VARAA OMA ÄHTÄRIN LOMASI Saapumispäivä: Lähtöpäivä: Min. henkilömäärä: