Kalat

Perca fluviatilis

Ahven etummainen selkäevä on piikikäs ja selkäpuoli pystyraidallinen. Ahvenen väritys on tummempi, jos vesi on humuspitoinen. Ahven on Suomen kansalliskala, jonka väritys ja koko vaihteleva elinympäristön mukaan. Ahven syö poikasena planktonia ja on peto aikuisena.

 

Lota lota

Mateen ruumis on pitkä. Se on kylmien vesien pohjakala, joka vetäytyy kesäisin syvempiin ja viileämpiin vesiin. Saalistaa pääasiassa hämärän aikaan. Made kutee jo talvella tammi-maaliskuussa. Ei viihdy kaikkein happamimmissa ja vähähappisimmissa vesissä.

 

Carassius carassius

Ruutanan yksi tunnusmerkeistä on korkearuumis, jonka selkäevä on pyöreäkulmainen. Lajin levinneisyys on laikuttaista johtuen tarkoituksellisista ja tarkoituksettomista siirtoistutuksista. Ruutana on huono kilpailemaan muiden lajien kanssa, mikä tekee siitä monilajisissa vesissä harvalukuisen. Ruutana tunnetaan kuitenkin kyvystään elää hapettomissa oloissa talvikuukausien ajan. Tämä on mahdollista alkoholikäymisen ansiosta. Tämä on kilpailuvaltti erityisesti rehevissä vesissä.

 

Rutilus rutilus

Särjen suomut ovat kooltaan melko suuret ja sen silmät ovat tavallisesti punaiset. Särki on ahvenen ja hauen jälkeen maamme kolmanneksi yleisin kalalaji, ja se tunnetaan yhä roskakalana. Särki elää monenlaisissa vesissä, mutta sietää huonosti hapanta vettä. Vesien rehevöityminen on särjelle eduksi ja särki edistää vesien ravinnekuormitusta edelleen.