Sivuston sisältöjä päivitetään parhaillaan! Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä ja kiitämme kärsivällisyydestänne!

Rantakäärme

Natrix natrix

Rantakäärme on ihmiselle vaaraton ja rauhoitettu koko maassa. Se on Suomen suurin käärmelaji. Sillä on vaaleat tai keltaiset niskalaikut. Joskus laikut puuttuvat, ja silloin rantakäärmeen voi sekoittaa mustaan kyyhyn. Tällöin paras tuntomerkki on lempeä katse, sillä rantakäärmeen silmäterä on pyöreämpi kuin kyyn. Rantakäärmeen häntä on pitkä ja se kapenee hitaasti. Sen keho on pienillä ja keskikokoisilla yksilöillä hoikka, kyytä suuremmat yksilöt ovat paksuja.

 

Elää vesistöjen lähellä

Rantakäärme viihtyy sekä suolaisten että makeiden vesistöjen rannoilla, laji pitää erityisesesti rehevistä vesistä. Se pystyy sukeltamaan jopa puoli tuntia kerrallaan. Se liikkuu sulavasti sekä maalla että vedessä ja saalistaa ravinnokseen esimerkiksi sammakoita ja kaloja. Rantakäärme on myös ketterä kiipeilemään puissa. Toisin kuin kyy, rantakäärme lisääntyy munimalla. Rantakäärme liikkuu vikkelästi ja pakenee ihmistä herkästi. Säikähtäessään rantakäärme pystyy luikahtamaan piiloon vikkelään. Jos pakeneminen ei onnistu, se puolustautuu sähisemällä ja uhkailee valehyökkäyksillä. Viimeisenä keinona rantakäärme esittää kuollutta. Rantakäärme pystyy myös ruiskuttamaan anaalirauhasistaan pahanhajuista nestettä, jolloin pedot oppivat jättämään käärmeen rauhaan haistaessaan pahan hajun.

 

Suojelu

Suomessa rantakäärme on rauhoitettu. Rantakäärme on vähentynyt suomalaisista matelijoista eniten. Lajia uhkaavat lisääntymispaikkojen vähenemisen lisäksi rantarakentaminen ja vaino.

Rantakäärmeistä

Lahko

Suomumatelijat - Squamata

Heimo

Tarhakäärmeet - Colubridae

Levinneisyys

Eurooppa, Itä- ja Keski-Aasia ja Afrikan luoteiskärki. Suomessa etelä- ja keskiosissa.

Ravinto

Pikkukalat, sammakot ja pikkunisäkkäät.

Koko

Paino: 250 g. Pituus 75-100 cm.

Poikasten lkm

10-40 munaa.

Elinikä

Tarhaolosuhteissa 20 vuotta.

Uhanalaisuusluokitus

LC eli elinvoimainen. Suomessa rauhoitettu.

Lue mitä eläinpuistossa tapahtuu

Jättiläispandat Jin Bao Bao (Lumi) ja Hua Bao (Pyry) viettävät pandamaista arkea karanteenissa Kiinalaisessa pandojen suojelukeskuksessa. Aika…
Jättiläispandat Jin Bao Bao (Lumi) ja Hua Bao (Pyry) ovat saapuneet turvallisesti takaisin kotimaahansa Kiinaan. Pandat lähtivät…
Jättiläispandat Jin Bao Bao (Lumi) ja Hua Bao (Pyry) palaavat ennenaikaisesti kotimaahansa Kiinaan vielä tämän vuoden aikana….

Anna palautetta

Saapuminen Ähtäri Zoohon

Ähtäri Zoo sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan keskellä, osoitteessa: Karhunkierros 150, 63920 Ähtäri. 

Autolla

Kun olet saapunut Ähtäriin, löydät Ähtäri Zoohon seuraamalla eläinpuisto-tienviittoja. Pysäköintialueita on kaksi, joista P1 aivan sisäänkäyntien yhteydessä ja P2 muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Pysäköiminen on maksutonta. Invapaikkoja on Pandatalon edessä sekä P1 -pysäköintialueella.

Junalla

Eläinpuistolla on oma junaseisake, jonka löydät VR:n sivuilta nimellä Ähtärin Eläinpuisto Zoo. Pysäkiltä on noin 15 minuutin kävelymatka Ähtäri Zoohon. VR:n sivuille.