Myodes glareolus

Tiedätkö, mikä on Suomen yleisin nisäkäs? Vastaus on metsämyyrä. Se asuttaa Suomea koko maassa Pohjois-Lappian lukuunottamatta. Metsämyyriä arvioidaan asuvan maassamme noin 300 miljoonaa yksilöä! Metsämyyrä viihtyy yleisimmin metsissä, metsien ja soiden reunoilla ja hakkuuaukeilla sekä myös puutarhoissa. Tiheä aluskasvillisuus on oleellinen kaikissa elinympäristöissä. Talvisin metsämyyrää voi tavata myös sisätiloista esim. ulkorakennuksista ja ullakoilta. Metsämyyrä on aktiivinen läpi vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina, aktiivisimmillaan se on kesällä aamu- ja iltahämärissä. Vikkelä metsämyyrä kiipeää ja hyppii ketterästi, ja voi kiivetä korkeallekin puuhun. Metsämyyrällä on pidempi häntä kuin peltomyyrällä, joka on toinen yleinen myyrälaji Suomessa. Lisäksi metsämyyrällä on punaruskea selkäpuoli, peltomyyrällä puolestaan selkä on harmaanruskea.

Tehokas lisääntymään

Metsämyyrä on tehokas lisääntyjä. Se saavuttaa sukukypsyyden jo 1-2 kuukauden iässä ja pystyy tekemään 2-4 pesuetta vuodessa. Yhdessä pesueessa syntyy keskimäärin 3-9 poikasta. Poikaset itsenäistyvät jo kolmiviikkoisina. Metsämyyrän lisääntymisaika ulottuu yleensä huhtikuusta syys-lokakuuhun. Kausi voi pidentyä silloin, kun ruokaa on tarjolla runsaasti tai talvi on leuto.

Kannanvaihtelua

Vaikka monelle myyrä ei ole toivottu asukas kotipihan ympäristössä, on jokaisella lajilla paikkansa ja tehtävänsä. Jos myyriä ei olisi, ei todennäköisesti olisi sen saalistajaa lumikkoa. Lumikkoa ravintonaan käyttävien pöllöjen ja kettujen määrä olisi tällöin nykyistä huomattavasti vähäisempi, mikä taas vaikuttaisi suurpetojen esiintymiseen. Metsämyyräkannat vaihtelevat suuresti, yleensä noin neljän vuoden sykleissä. Huippuvuotta seuraa kannan romahdus ja vähitellen myyräkanta lähtee jälleen kasvuun.