Ähtäri Zoon eläinkuulumisia – isopandat Lumi ja Pyry
Isopanda eli jättiläispanda (Giant Panda) on vain Kiinassa elävä uhanalainen karhu, jota kutsutaan myös nimillä panda, pandakarhu ja bambukarhu. Laji on luonnonsuojelun ikoni kaikkialla maailmassa. Ähtäri Zoon isopandat Lumi ja Pyry ovat osana kansainvälistä pandojen suojeluohjelmaa. Ympäri maailmaa isopandoja on Lumin ja Pyryn lisäksi sijoitettu noin 25 pariskuntaa Kiinan ulkopuolelle.
Erakkoluonteiset pandat viihtyvät pääasiallisesti omissa oloissaan hakeutuen yhteen ainoastaan lisääntymisaikana huhti-toukokuussa. Tästä syystä myös Lumi ja Pyry asustavat lähes koko vuoden omissa sisätarhoissaan Ähtärin eläinpuistossa. Pandapariskunta viihtyy joka tapauksessa toistensa seurassa, ja ne pääsevätkin juttelemaan sekä kommunikoimaan toisilleen omista ulkotarhoistaan, joista ne näkevät toisensa. Myös luonnossa toisensa tuntevat uros ja naaras saattavat jakaa samaa reviiriä eivätkä ole yleensä aggressiivisia toisilleen.
Lumisessa ja kivikkoisessa vuoristossa mustavalkoinen panda maastoutuu ympäristöön, joten mustavalkoinen suojaväri suojelee pandaa saalistajilta.
Lumi ja Pyry eivät nuku talviunta, vaan ne nauttivat talvella olostaan lumessa leikkien
Pandapariskunta Lumi ja Pyry asustavat Pandatalossa, joka on varta vasten suunniteltu Ähtäri Zoohon pandojen hyvinvointia ajatellen. Muista karhuista poiketen isopanda ei nuku talviunta. Talven tullen Lumi ja Pyry nauttivat leppoisasti ajastaan nukkuen, syöden ja leikkien. Satanut lumi ja talvi ovatkin pandojen mieleen, koska lumen myötä ne leikkivät ulkona enemmän ja aktiivisemmin verrattuna kesähelteisiin. Lisääntymisajan ulkopuolella Lumin ja Pyryn päivärytmi on lähes sama koko ajan. Aamuisin hoitaja katsoo, että pandoilla on kaikki hyvin, jonka jälkeen ne saavat aamuruuan. Päivästä riippuen ne syövät muutaman tunnin, ja nukkuvat sitten pitkät päiväunet ruuansulattelun ohella. Nokosten jälkeen pandat käyvät usein virkistäytymässä lumessa leikkien, jonka jälkeen ne torkkuvat ja syövät hieman lisää.
Ähtäri Zoon pandatoiminnan päällikön Anna Palmrothin mukaan Lumi ja Pyry pääsevät paljon myös itse vaikuttamaan omaan päivärytmiinsä.
– Lumin ja Pyryn päivä alkaa noin kahdeksan aikoihin aamulla. Muuten päivä menee sitten heidän omien rytmien mukaan. Ne ruokitaan, kun he ovat hereillä ja silloin kun näyttää siltä, että tarvitsevat lisää ruokaa.
Lumileikkien jälkeen pandat ottavat usein päiväunet, jotta jaksavat taas ottaa rennosti.
Panda syö vain bambua
Jättiläispanda kuuluu karhuihin, joista se kuitenkin poikkeaa monessa suhteessa. Aikojen saatossa pandat ovat erikoistuneet elämään kasvisravinnolla. Pandojen ruokavalio koostuu lähes yksinomaan bambusta, jota ne syövät päivittäin suuria määriä. Panda käyttääkin vuorokaudesta jopa 16 tuntia pelkästään syömiseen.
Bambulajikkeita on montaa erilaista, ja viikoittain pandojen hoitaja valitsee muutaman eri lajikkeen, joita pandoille tilataan. Toisista lajikkeista ne syövät vain lehdet, toisista pelkän rungon, joistain lajikkeista taas molemmat. Hoitaja pyrkiikin aina ennustamaan, että mikä lajike milloinkin voisi Lumille ja Pyrylle maistua.
– Pyryn käytöksestä usein huomaa, jos annettu bambu ei olekaan kaikkein mieluisin tai jos se haluaa lisää ruokaa. Pyry on vähän sellainen suoraviivaisempi persoona, ja ruoka on sille tosi tärkeä juttu. Lumi taas on enemmän tyttömäisempi ja leikkisämpi.
Pandat käyttävät suuren osan päivästä bambuilla herkutteluun.
Ähtäriin bambu tulee eurooppalaisilta viljelmiltä kukkarekkojen mukana muutaman kerran viikossa. Euroopassa bambuja viljellään laajalti kuitu-, koriste-, huonekalu- ja rakennustarpeisiin. Vain 2% eurooppalaisesta bambusta käytetään pandojen ravinnoksi.
3 hauskaa faktaa pandoista:
- Isopandan pennun ja sen synnyttäneen emon kokoero on yksi eläinmaailman suurimmista – pandapentu on noin hiiren kokoinen.
- Pandan käpälässä on kuusi sormea. Ylimääräisen sormen avulla panda käsittelee bambua tehokkaammin.
- Kiinassa tehdään joulukuusen koristeita kuivatetusta pandan kakasta.
