Ähtäri Zoon karhut ovat heränneet
Vietimme aurinkoisessa ja nolla-asteisessa kevätsäässä Karhujen Kevätriehaa maaliskuun 5. päivä, sillä karhuperhe on herännyt. Ruskeakarhut käyvät tavallisesti nukkumaan marras-joulukuun vaihteessa pakkasten tulosta riippuen. Ähtäri Zoon karhut ovat heränneet yleensä maaliskuun puolessa välissä. Kuten nukkumaanmenoonkin myös heräämiseen vaikuttaa kevään eteneminen ja erityisesti lämpötila. Vuonna 2006 karhut heräsivät vasta 18.4., sillä kovat pakkaset jatkuivat huhtikuulle asti ja vuonna 2010 ne kolkuttelivat ovia jo helmikuun lopulla, jolloin lämpötila oli +3 astetta. Suomen pitkää pinta-alaa kuvastaa hyvin eläintarhojemme karhujen herääminen talviunesta: tavallisesti Korkeasaaren karhut heräävät ensin, sitten Ähtärin karhut ja viimeiseksi pohjoisimpana asuvat Ranuan eläinpuiston karhut.
Suomessa talvi on pitkä ja ravintoa niukasti, joten ruskeakarhut nukkuvat talviunta säästääkseen energiaa.
Talviunta nukkuva karhu ei ole samanlaisessa syvässä horteessa kuin todelliset horrostajat kuten lepakko, vaan karhu voi talven aikana liikkua ja jopa herätä ja poistua talvipesästä kesken unien. Talviunen aikana karhu säätelee elintoimintojaan tarkasti, ja ne hidastuvat huomattavasti normaalista.
Luonnossa ruskeakarhu rakentaa talvipesänsä esimerkiksi vanhaan muurahaiskekoon tai kuusen alaoksien suojaan. Meillä eläinpuistossa karhut nukkuvat sisällä pesätiloissaan. Karhuillemme on tärkeää, että ne saavat itse sisustaa oman talvipesänsä mieleisekseen. Eläintenhoitaja tuokin pesätilojen aidan ulkopuolelle mm. olkia, lehtiä ja kuusen oksia, jotka karhu itse ottaa käpälällään aidan raosta ja vie pesäänsä. Kuusivuotiaat karhuveljekset Kasper, Jesper ja Joonatan nukkuvat samassa pesässä ja vuonna 1991 syntynyt Mimmi sekä 11-vuotias Jaki omissa pesissään. Mimmi on kaikkien näiden karhuveljesten äiti ja nyt 31 -vuotias. Karhujen elinikä luonnossakin voi olla jopa 30 vuotta, mutta jää usein alle 20 vuoteen.
Karhuja ei ruokita talviunen aikana. Eläintenhoitaja käy syvimmän unen aikana kerran parissa viikossa tarkistamassa, että kaikki sujuu hyvin ja tuo lunta aidan viereen suun kostuttamiseksi. Lähempänä kevättä talviunta seurataan kerran viikossa, ja lumen kulutuksesta voidaan päätellä, milloin karhut heräävät. Muuten karhut eivät vaadi talviaikaan hoitoa, ja karhuista vastaava eläintenhoitaja keskittyy muiden eläinten hoitamiseen.
