Tänä vuonna EAZA järjestää vuosittaisen kokouksensa Helsingissä, tapahtuman koordinaattorina toimii Korkeasaaren eläintarha. Myös me Ähtäri Zoossa kuulumme EAZA:an, mutta käsite on monille vieras, joten avaamme tässä mistä oikein on kyse. Samalla pakkailemme laukkuja, koska myös meidän työntekijöitämme menee innokkaana kuuntelemaan lähes viikon kestävän konferenssin kansainvälisiä anteja, luomaan kontakteja ja saamaan roppa kaupalla uutta tietoa.
Mikä on EAZA?
EAZA on Euroopan eläintarhojen yhdistys (European Association of Zoos and Aquaria), joka perustettiin vuonna 1992. Siihen kuuluu tällä hetkellä 312 eläintarhaa ja -puistoa ympäri Eurooppaa ja Länsi-Aasiaa, 47:ssä eri maassa. Suomessa EAZA:an kuuluvia eläinpuistoja- ja tarhoja on kolme: Ähtäri Zoo, Ranuan eläinpuisto sekä Korkeasaaren eläintarha. EAZA:n tehtävä on antaa raamit tarhattujen eläinten oikeanlaiselle pidolle ja lajien kehitykselle, ja edellyttää jäseniltään:
Vuosisatojen aikana ihmisten tuomat muutokset ovat tuoneet ihmiskunnalle paljon hyvää, mutta ajaneet monet eläinlajit ahdinkoon. EAZA on usean vuosikymmenen toimintansa aikana luonut metodit, joiden avulla sen jäseneläinpuistoilla- ja tarhoilla on selkeät toimintatavat ja tieto omasta roolistaan lajien suojelussa.
EAZA koordinoi kauaskantoisesti ja ammattitaidolla
EAZA:n toiminnan keskiössä on eläinkantojen pitäminen terveenä ja niiden kehittäminen oikeaan suuntaan, eli kontrollointi. Käytännön toimet kantojen pitämiseksi terveenä riippuvat kyseessä olevasta eläinlajista, sekä ajankohdasta. Jotkut lajit voivat tarvita kipeästi lisääntymistä, toiset lajit taas kasvun rajoitusta. Joskus tarvitaan geenien monimuotoisuuden lisäämistä, ja sen mahdollistaa kansainvälinen yhteistyö eläintarhojen välillä eläinsiirtojen muodossa. EAZA:n sisällä on ryhmiä, komiteoita ja kunkin eläinlajin koordinaattoreita jotka pitävät koko ajan silmällä eläinlajinsa tilannetta pitkällä tähtäimellä. He määrittelevät tarvittavat toimet. Eli käytännössä, jos jokin laji saa luvan lisääntyä (koska sille nähdään siihen tarve), on koordinaattori yhteydessä eläinpuistoon- tai tarhaan, jossa tietää olevan sopiva yksilö ja etsii sille parhaimman mahdollisen parin. Toisaalta, jos koordinaattori katsoo, että tietyn lajin ei ole tarvetta lisääntyä ohjaa se eläinpuistoja pitämään lajin edustajat kiima-aikaan erillään.
EAZA:n sisällä toimii koordinoitu uhanalaisten lajien suojeluohjelma -EEP (EAZA Ex-situ Programme). Jokaisella EEP-lajilla on oma koordinaattori, joka suosittelee yksilöiden lisääntymistä keskenään. EEP-ohjelman sisällä tehdään myös yhteistyötä tiedon jakamisessa, tutkimuksessa ja muiden lajien suojelussa verkostoon kuuluvien tarhojen kesken. Ähtärin EEP-lajeja ovat saukko, ahma, susi, metsäpeura, pikkupanda, lumileopardi, takini, tunturipöllö, kiljuhanhi ja visentti. Tästä esimerkkinä viimeisimmän vuoden aikana tehty pikkupandojen siirto: Puistomme River-naaras lähti Ranskaan uudeksi kumppaniksi ja puolestaan meidän Phoenix sai uuden kumppanin Turkista.
Ympäristökasvatuksen merkitys
EAZA:n punainen lanka on ajatus siitä, että eläintarhoilla-, -puistoilla ja akvaarioilla on tärkeä rooli luonnon ja lajien suojelussa kasvatuksen kautta. Yli 140 miljoonaa ihmistä vierailee vuosittain EAZA:an kuuluvassa tarhassa tai puistossa, eli n. joka viides Euroopan kansalainen! Jokainen kävijä oppii käynnillään jotain uutta eläinlajeista, miten niitä voidaan suojella, ja mitä kukin itse voi asian eteen tehdä. Tutkimusten mukaan pelkkä tieto eläinlajista ei yleensä lisää ihmisen sitoutumista sen suojelemiseen, mutta yhteyden luominen eläinlajiin näkemällä, haistamalla, kuulemalla on aivan eri asia, ja vielä kun sen lisäksi ihmiselle kerrotaan lajista ja mitä sen suojelun eteen voi tehdä. Siksi meilläkin tarjotaan ammattitaitoisia eläinopastuksia, elämyksiä eläinten kanssa kuten kesällä tehdyt Ilta eläintenhoitajana -kierrokset itse oppimateriaalin lisäksi. Ja juuri siksi eläinpuistot- ja tarhat jo itsessään ovat ainutlaatuisia paikkoja ympäristökasvatukselle, kuten meidän Luontokoululle ja päiväkodille.
Olemme ylpeitä EAZA:n jäseniä
EAZA:n jäsenet ovat Euroopan ja Länsi-Aasian parhaimmistoa. Korkea taso saadaan ylläpidettyä pitkään hiotuilla standardeilla ja niiden valvonnalla. Eläinpuiston- tai tarhan koko ei ole merkityksellinen, vaan sen halu ja kyky tehdä töitä lajien suojelun eteen, ammattitaito sen toteuttamiseen ja tila tarjota kullekin pitämälleen lajille sille otollisimmat oltavat. Jäsenet jakavat tietoa, tekevät työtä sydämellään ja pyrkivät saamaan eläintiedon mahdollisimman monen käsiin ja tuoda eläinpuistoonsa kävijöitä kokemaan eläimet ja siten tekemään myös oman osansa lajien eteen.
Jos haluat lukea lisää EAZA:n toiminnasta, voit tutustua siihen täällä.
