Kesällä 2022 Ähtärin matkailualueen maastossa on tehty töitä hartiavoimin ja kirjaimellisesti ruohonjuuritasolla lupiinin, jättipalsamin ja kurtturuusun torjumiseksi. Työtä on tehty myös vieraslajitorjuntaan keskittyvän hankkeen toimesta. Hanke on nimeltään Haitallisiksi säädettyjen vieraslajien torjuntaa Ähtärin matkailualueella 2022. Mutta mistä tässä touhussa oikein on kyse, tai eikö tämä asia hoituisi aivan itsestäänkin?
Vieraslajeihin mahtuu niin hyvää kuin pahaakin
Ihminen on tuonut Suomeen kasveja, joista on paljon hyötyä, kuten omena ja peruna. Omenaa yritettiin viljellä meillä jo 1500- luvulta alkaen, mutta alku oli hankalaa, sillä liian kova talvi palellutti käytettävissä olevat, ulkomailta tuodut taimet. Omenista siemeniä kylvämällä ja kokeilemalla, ”huteja ja osumia”- menetelmällä, saatiin kuin saatiinkin lajikkeita, jotka sopivat tänne. Yksi ihana esimerkki on ähtäriläinen omenalajike ’Mummon puu’. Peruna puolestaan tuotiin Suomeen suhteellisen myöhään, 1700- luvulla. Nykyään jos perunapussi leviää kauppareissulla tienposkeen, peruna voi siinä itää ja kasvattaa varsiakin. Perunan varret kuitenkin hyytyvät viimeistään ensimmäisiin pakkasiin, ja metsän eläimet käyvät mussuttamassa keltaiset herkulliset tärkkelyspitoiset maavarren mukulat suihinsa, mikäli niitä on ehtinyt sinne kasvaa.
Valitettavasti jotkut ihmisen tuomat kasvit pyrkivät dominoimaan ja jättävät muun kasvillisuuden varjoonsa – tällaisia ovat esimerkiksi komealupiini, jättipalsami ja kurtturuusu. Esimerkiksi lupiinin juurakot ovat isoja, mutta eivät näytä täällä maistuvan millekään otukselle. Lupiinin tiedetään olevan myrkyllinen kasvi. Kun kasvillisuus yksipuolistuu vieraslajien myötä, se vaikuttaa myös kasveja hyödyntäviin hyönteisiin. Onkin tärkeä osata erottaa toisistaan lajit, jotka ohjataan torjuttaviksi lakisääteisesti, ja että niiden torjuntatyö katsotaan valtakunnan ja EU:n tasolla niin tärkeäksi, että sille myönnetään julkista tukea.
Hankkeen toteutus on ollut mahdollista talkoovoimin
Valtio tukee hankkeen toimintaa Kainuun ELY- keskuksen myöntämän hanketuen avulla, ja sitä hallinnoi ja toteuttaa Ähtärin Zoo Resort Oy osa-aikaisen tekijän ja talkooväen voimin. Tuettava toiminta sisältää vieraslajien torjuntaa, jätehuoltoa, sekä opetustyötä. Hankkeen toimintana on poistettu metsien reunasta hajaesiintymiä luontoarvoiltaan arvokkaitten alueitten tuntumassa, sekä estetty vieraslajien leviämistä syvemmälle metsiin.
-Työtä tehdessä on päässyt lähietäisyydeltä näkemään perhostoukkia ja kovakuoriaisia, sekä lupiinien alta paljastuville niittykasveille heti nälkäisinä lennähtäviä perhosia ja kimalaisia, ja alueella on myös salaperäisiä kolo- ja lahopuita asukkaineen, toteaa hankevetäjä Tiina Tarkkonen tyytyväisenä. Tarkkonen on jakanut Facebook-ryhmissä faktatietoja, kuvia ja hankkeen vaiheita, vastaillut ihmisten puheluihin, sähköposteihin ja kyselyihin kylän raitilla. Paikallislehdissä on julkaistu hankkeesta aiemminkin tietoa, samoin Luonnonvarakeskuksen ylläpitämillä nettisivuilla www.vieraslajit.fi.
Maanomistaja on vastuussa omistamastaan alueesta
Luonnonvarakeskuksen ylläpitämiltä sivuilta, www.vieraslajit.fi löytyy hyvin ja helposti tietoa torjunnan kohteista. Vieraslajien, myös haitallisiksi luokiteltujen, lista on pitkä. Sivuston ajankohtaisissa kehotetaan olemaan juuri nyt silmä tarkkana: näkysikö aurinkoahvenia, täplärapuja, keltamajavankaalia, mesisilkkiyrttiä, hyytelösammaleläintä, tai kiehkuravesiruttoa? Tiettävästi näistä ei ole täältä meiltä päin vielä havaintoja tullut. Sen sijaan esimerkiksi hankalia jättiputkia on paikkakunnalla (mutta niitä ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt matkailualueelta). Jättiputken kanssa varovasti, jos sellainen löytyy, se voi tehdä iholle palovammoja. Niidenkin torjunnasta löytyy lisätietoja tuolta mainitulta sivustolta, ja kysyä voi vaikka ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelusta tai oman kunnan ympäristötoimesta. Maanomistaja on vastuussa omistamastaan alueesta, siksi maanomistajan lupa tarvitaan torjuntatoimiin aina. Organisoitua talkootoimintaa joissa taustat on järjestetty ja selvitetty, on meneillään eri järjestöillä ympäri maata, siksi apukädet ovat tervetulleita.
Talkoolaisille kiitokset!
Kuten kaikki vapaaehtoistoiminnan parissa toimivat tietävät, hyvin ja vastuullisesti järjestetyn talkootoiminnan eteen järjestellään liuta asioita. Tarkkonen selventää, miten tämän hankkeen osalta on ennen toiminnan alkua selvitetty maanomistajan (tässä tapauksessa kaupunki) luvat, maakaapeleitten ja putkien sijainnit, talkoitten turvallisuussuunnittelu, jätehuoltojärjestelyt (jotta ei päästettäisi vieraslajeja leviämään edelleen, pitäen kuitenkin kulut kohtuullisina), tiedotus, ja talkootarjoilut.
Ähtärissäkin asuu henkilöitä, jotka kaikessa hiljaisuudessa tekevät eri kohteissa luonnon monimuotoisuuden hyväksi talkootyötä, myös matkailualueen vieraslajitalkoissa kuluvana kesänä. Tarkkonen kertoo, kuinka mukavaa on ollut vaihtaa talkoolaisten kanssa ajatuksia joista uteliaisuus ja kokeilunhalu vain kasvaa, ja samalla oppia itsekin uutta, kuten että lupiinista ei ole ravintokasviksi, mutta sillä voi värjätä lankoja – tässähän herää uteliaisuus ja kokeilunhalu!
Seuraavat talkoot järjestetään 27.8, kokoontuminen on klo 17 Ähtäri Zoo Campingin edessä. Kuka tahansa voi osallistua, ja jäädä haluamakseen ajaksi -eli vaikka vain tutustua toimintaan hetken ajan tai jäädä useammaksi tunniksi. Samana päivänä Ähtäri Zoossa järjestetään Suomen luonnon päivä, jonka ohjelmaan kuuluu eläinopastuksia, klo 21 alkava lepakkoretki sekä mahdollisuus yöpymiseen eläinpuiston sisällä telttaillen. Voit lukea lisää tapahtumasta täältä
Hankkeen puolesta talkootoimintaa jatketaan pitkälle syksyyn, mahdollisesti lokakuun loppuun. Jolla virtaa on, voi poistaa juurakoita, mutta kukintojen ja siemenien poistaminen on fyysisesti kevyempää, eikä selkä rasitu. Kannattaa seurata tiedotusta Facebookissa tai kysyä suoraan hankevetäjältä (044 978 4042). Sopivia talkooajankohtia voi myös ehdottaa. Tervetuloa mukaan havainnoimaan, nauttimaan luonnosta, vaihtamaan kokemuksia ja tekemään omaan tahtiin. Tiedossa mehua, hyvää seuraa ja työn iloa!
