Eläinpuiston somessa kiertää huhu, että lumileopardimme Juma etsii kumppania – tositarkoituksella. Kuka tahansa ei kuitenkaan kelpaa, vaan sen täytyy olla Korkeasaaren Lux. Mutta mistä voi tietää, että toinen on Se Oikea, jos ei ole koskaan edes tavannut?
Taustalla on EAZA:n EEP-ohjelma – siis mikä?
Euroopan eläintarhojen kattojärjestö EAZA koordinoi uhanalaisille lajeille tarkoitettua EEP-suojeluohjelmaa (EAZA Ex-situ Programme), johon myös lumileopardi kuuluu. Ohjelman nimi viittaa eläinten luonnollisen elinympäristön ulkopuolella tapahtuvaan suojeluun. Suojeluohjelman tärkein tavoite on ylläpitää uhanalaisten eläinlajien terveitä tarhakantoja ja tukea siten niiden suojelua luonnossa.
Ennen EEP-ohjelmaan hyväksymistä asiantuntijaryhmä (EAZA Taxon Advisory Group, TAG) tekee tarkan analyysin eläinlajin ominaisuuksista, suojelutarpeesta sekä EEP-ohjelman hyödyistä. Jokaiselle EEP-ohjelman eläinlajille on tarkasti määritelty, kuinka ohjelma edesauttaa kyseisen lajin suojelua ja mitä hyötyä ohjelmaan kuulumisesta on. Lajikohtaiset hyödyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: suoraan ja epäsuoraan suojelua edesauttavat syyt sekä muut kuin suojeluun liittyvät hyödyt.1
Suora suojelu turvaa lajien säilymistä luonnossa käytännössä. Yksi eläintarhakantojen tärkeimpiä tehtäviä onkin toimia eräänlaisena vakuutuksena, mikäli luonnonvaraista kantaa uhkaa sukupuutto. Visentti on esimerkki lajista, joka ehti jo kuolla sukupuuttoon luonnossa, mutta pystyttiin palauttamaan luontoon eläintarhoista. Nykyään Euroopassa elää noin 2 500 luonnonvaraista visenttiä2.
Epäsuora suojelu auttaa lajin tulevaisuuden turvaamisessa, mutta ei ole välttämätöntä sen säilymiseksi. Eläintarhat tarjoavat resursseja, tietotaitoa ja keräävät rahoitusta luonnollisessa elinympäristössä tapahtuvan in situ -suojelun käyttöön. Esimerkiksi lumileopardien suojelujärjestö Snow Leopard Trustille (https://snowleopard.org/) kerätään rahoitusta eläintarhojen kautta. Eläintarhoissa voidaan myös toteuttaa tutkimuksia, jotka tuottavat luonnonvaraisten eläinten suojelua edesauttavaa tietoa. Lisäksi eläintarhojen kävijöille kerrotaan uhanalaisuuden syistä ja seurauksista sekä rohkaistaan suojelua edistäviin valintoihin.
Muut syyt tarhakantojen ylläpitoon EEP-ohjelmassa liittyvät usein vierailijoiden opastukseen, biologian ja evoluution opetukseen tai henkilökunnan ammattitaidon lisäämiseen.
Lumileopardeja ei voi tällä hetkellä palauttaa luontoon niiden alkuperäisille elinalueille salametsästyksen ja elinympäristöön kohdistuvien uhkien vuoksi. Juman ja Luxin deittailulla on kuitenkin suuri merkitys lumileopardien terveen tarhapopulaation ylläpitämisessä. Samalla Ähtärin lumileopardit osallistuvat tietoisuuden lisäämiseen ja mahdollistavat koulutus- ja kasvatustoimintaa suurelle yleisölle – monen uhanalaisen eläinlajin ahdingon taustalla on nimenomaan ihminen, joten tietoisuuden lisäämistä todella tarvitaan.
Lumileopardin lisäksi EEP-ohjelmaan kuuluvia lajeja Ähtärissä ovat visentti, saukko, ahma, metsäpeura, pikkupanda, takini, tunturipöllö ja kiljuhanhi.
Millaista EEP-deittailu sitten on?
Eläinten lisääntyminen ja säännölliset siirrot EAZA-eläintarhojen välillä ovat välttämättömiä ikärakenteeltaan ja genetiikaltaan terveiden populaatioiden ylläpitämiseksi. Kyse onkin tiukastii järjestetyistä liitoista: Jokaisella EEP-ohjelman lajilla on oma koordinaattorinsa, joka antaa suositukset yksilöiden siirroista tarhojen välillä ja niiden lisääntymisestä keskenään. Koordinaattori päättää myös siitä, minkä eläinten annetaan saada jälkeläisiä keskenään, ja minkä lisääntymistä ei suositella. Lisääntymissuositukset vaihtelevat vuosittain, jotta eri yksilöt pääsevät lisääntymään, geneettinen moninaisuus säilyy eikä eläimistä tule ylitarjontaa.
Uudet yksilöt hankitaan aina lakisääteisten dokumenttien kera ja samalla varmistetaan, että ne ovat syntyneet tarhaoloissa. EAZA on luonut pitkän kokemuksen myötä selkeät säännöt ja toimintatavat, joita kaikki sen jäseneläintarhat noudattavat. On tärkeää muistaa, että EAZA:an kuuluvat eläintarhat eivät koskaan maksa eläimistä toisilleen eikä niillä käydä kauppaa.
Juma on alun perin kotoisin Saksasta ja Lux Ranskasta, vaikka isänsä onkin syntynyt Korkeasaaressa. Juman äiti on puolestaan britti! Ideaali kumppani uhanalaisten eläinten maailmassa löytyykin usein pitkien matkojen takaa. Kuljetuksissa noudatetaan kansallisia sekä kansainvälisiä lajikohtaisia säädöksiä. Siirtojen yhteydessä eläintarhojen välillä jaetaan paljon tietoa kaikista eläimen hoitoon vaikuttavista tekijöistä, kuten terveydestä, ruokinnasta, lisääntymisestä, genetiikasta ja käyttäytymisestä. Lisäksi EEP-lajeille on kerätty asiantuntijaryhmien toimesta eläinten hyvinvointia tukevat ohjeet, jotka sisältävät parhaita käytäntöjä kunkin lajin tarhaukseen ja esittelyyn vierailijoille (EAZA Best Practice Guidelines, BPG).
Seuraa Juman ja Luxin deittailua Ähtärin eläinpuiston ja Korkeasaaren eläintarhan somessa!
Tämän artikkelin lähteenä on käytetty EAZA:n verkkosivuja. Lisätietoa lajien suojelusta eläintarhoissa ja EEP-ohjelmasta löydät osoitteesta https://www.eaza.net/conservation/programmes/.
Lumileopardin EEP-ohjelman statusta päivitetään parhaillaan, joten se ei valitettavasti tällä hetkellä löydy listalta, mutta muut EEP-ohjelman lajeille määritellyt perustelut ohjelmaan kuulumiselle voit lukea lajeittain täältä: https://www.eaza.net/conservation/programmes/eep-pages/
Viitteet:
1. EAZA. Specialist Programmes. 2024. https://www.eaza.net/conservation/programmes/ Viitattu 05.01.2024.
2. Plumb, G., Kowalczyk, R. & Hernandez-Blanco, J.A. 2020. Bison bonasus. The IUCN Red List of Threatened Species 2020: e.T2814A45156279.
Viitattu 05.01.2024.
