Capreolus capreolus
Metsäkaurista on hyvällä syyllä sanottu kauneimmaksi hirvieläimeksi. Se on Suomen ja Euroopan pienin hirvieläin. Sirorakenteisella metsäkauriilla on pitkät ja hoikat jalat sekä kapeat sorkat. Alunperin metsäkauris on lehtimetsien laji, joka on sopeutunut myös pohjoisen metsätyyppeihin. Se viihtyy havu- ja lehtimetsässä, niityillä, rikkonaisissa metsiköissä ja jokien pirstomassa puoliavonaisessa maisemassa. Metsäkauris liikkuu enimmäkseen hämärissä aamulla ja illalla. Metsäkauris on ravinnoltaa muita kauriita vaativampi. Kesällä sen ravinto koostuu pehmeistä heinä- ja ruohokasveista. Syksyllä ruokavalioon lisätään marjoja ja sieniä. Talvella puolestaan metsäkauriit syövät varpuja, puiden ja pensaiden oksia ja versoja.
Kesä- vai talvikarva?
Metsäkauris on kesällä punertavan ruskea ja talvella harmaanruskea. Kaulassa erottuu kaksi kaulalappua. Hyvä lajituntomerkki on metsäkauriin takamuksen valkoinen tai kellertävä peräpeili. Toisin kuin valkohäntäkauriilla, metsäkauriin häntä on pieni ja turkin peitossa, joten takamuksen valkoinen väri on koko ajan näkyvillä. Naaraan erottaa talvella perässä olevasta tupsusta ja kesällä sarvettomasta päästä. Vain uroksilla on sarvet, jotka ovat pystyt piikit ja enintään 3-haaraiset. Sarvet putoavat kiima-ajan jälkeen marras-joulukuussa.
Levinneisyys
Lajia tavataan lähes kaikissa Euroopan maissa, Länsi-Venäjällä ja Lähi-Idässä. Suomessa metsäkauriin levinneisyyttä rajoittaa lumen paksuus. Metsäkauriin arveltiin hävinneen sukupuuttoon Suomesta 1600- ja 1700-luvuilla johtuen kylmenneistä ilmasto-olosuhteista sekä metsästyksestä. Metsäkauris teki kuitenkin paluun Suomen luontoon Torniojokilaakson kautta Ruotsista, Karjalankannaksen kautta Venäjältä sekä 1980-luvulla Varsinais- ja Etelä-Suomeen tehtyjen palautusistutusten avulla.
Metsäkauriin erikoisuus
Metsäkauris on ainut sorkkaeläin, jolla on viivästynyt sikiönkehitys. Lajin kiima-aika sijoittuu kesään, mutta vasat syntyvät vasta seuraavan vuoden touko-kesäkuussa. Naaraan hedelmöittynyt munasolu on lepovaiheessa tammikuuhun saakka ja vasta tämän jälkeen sen kehitys aktivoituu. Metsäkauris on tehokas lisääntyjä, sillä se saa kerrallaan kaksi tai joskus jopa kolme vasaa. Emo piilottaa vasansa metsään ja käy imettämässä niitä useita kertoja päivässä. Seuraavan vuoden keväällä vasat vieroitetaan ennen uusien poikasten syntymää. Metsäkauriit elävät yksin tai pienissä perhelaumoissa. Talvella niitä näkee kuitenkin usein hyvillä ruokintapaikoilla isommissakin laumoissa. Metsäkauris on ilveksen, suden ja toisinaan ketun saalista.
