Ähtärin eläinpuiston Mimmi-karhu on kuollut
Eläinpuistotyön yksi raskaimmista puolista on eläimistä luopuminen, mutta aina lopulta eteen tulee hetki, jolloin se on ainoa oikea päätös. Näin kävi eilen, kun 34-vuotias karhunaaras Mimmi päätettiin päästää rauhallisesti ja arvokkaasti ikiuneen.
Korkea ikä toi karhulle mukanaan luonnollisia vanhuuden vaivoja, etenkin hampaiden osalta, ja siksi sen vointia on seurattu viime vuodet erityisen tarkasti. Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski kertoo, että aamulla eläinlääkärin tekemä kattava terveystarkastus antoi nopeasti käsityksen Mimmin yleiskunnosta ja päätös iäkkään karhun lopetuksesta tehtiin yhdessä eläinlääkärin ja eläintenhoitajien kanssa.
Koko eläinpuiston väki, mutta erityisesti puiston eläintenhoitajat jäävät kaipaamaan Mimmiä ja karhuemon kommelluksia muistellaan vielä vuosikymmeniä.
Mimmi syntyi Ähtärin eläinpuistossa
Ruskeakarhunaaras Mimmi syntyi Ähtärin eläinpuistossa 1991. Karhujen elinikä luonnossa voi olla jopa 30-vuotta, mutta usein se jää alle 20-vuoteen. Luonnossa karhut kuolevat usein sairauksiin tai vanhuuteen talviuniensa aikana omassa pesässään.
Mimmi oli voimakasluonteinen karhu ja erinomainen emo, joka ehti kasvattaa useamman pentueen. Sen jälkeläisiä löytyy suomalaisten eläintarhojen lisäksi myös ympäri Eurooppaa. Ähtärin eläinpuistoon jäävät Mimmin jälkeläisistä 14-vuotias Jaki, sekä 9-vuotiaat kolmoset Kasper, Jesper ja Joonatan.
Joogaavan karhun jälkeläiset jatkavat perinnettä
Monet muistavat Mimmin joogaavana karhuna, joka sai nuoruudessaan myös kansainvälistä huomiota venyttelyillään. Mimmi oppi venyttelen aikoinaan emoaan Santraa seuraamalla ja siirsi taidon puolestaan omille jälkeläisilleen. Karhut nähdään Ähtärissä usein venyttelemässä taidokkaasti omaksi ilokseen.
Ähtärin eläinpuisto mukana lajiensuojelutyössä
Ähtärin Eläinpuiston tavoitteena on perustamisestaan asti ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Euroopan eläintarhojen yhdistyksen (European Association of Zoos and Aquaria) EAZA:n perusajatuksia siitä, kuinka eläimiä on tarhattuina hoidettava. Vaikka Ähtärin Eläinpuistossa jäädäänkin kaipaamaan joogaavaa karhuemoa, Haapakoski toteaa, että nyt niin kuin aina, toiminnan ytimenä ovat lajiensuojelu, puistoa asuttavien lajien ja yksilöiden hyvinvointi sekä toiminnan jatkuva kehitys.
