Visenttitarhan avajaiset ja luontoon palautuksen suunnittelu
Torstaina 1.6. eläinpuistossa vietettiin visenttitarhan avajaisia. Monen vuoden uurastus on päättynyt, ja lopputuloksena on yli hehtaarin kokoinen, nykyaikainen ja maisemaan sulautuva visenttitarha järvinäkymillä. Tarhaa ympäröivät jylhät kivimuurit, jotka pitävät lähes 1000kg painavat eläimet sen sisällä. Kesällä 2021 oli visenttitarhan ensimmäisen osan avajaiset, jolloin järvenpuoleinen laajennus valmistui. Nyt juhlistettiin puistonpuoleisen laajennuksen valmistumista ja samalla koko tarhan uudistuksen loppuun saattamista.
Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski visenttitarhan avajaisissa 1.6.2023.
Visenttien raaka historia
Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski puhui tilaisuudessa visenttien historiasta, ja kuinka laji on päässyt sukupuuton partaalta virkoamaan nimenomaan eläintarhojen avulla. Visentin elinalueet kutistuivat voimakkaasti ihmisen leviämisen, metsästyksen ja metsien häviämisen takia, viimeinen luonnonvarainen visentti kuoli vuonna 1927. Eläintarhoissa oli kuitenkin jäljellä joitakin kymmeniä visenttejä, joiden avulla laji saatiin virkoamaan pikkuhiljaa. Lajin palauttaminen luontoon aloitettiin vuonna 1952 ja nykyään näiden palautettujen yksilöiden jälkeläisiä elää monilla alueilla eri puolilla Eurooppaa. Tänä päivänä visenttien määrä on noin 10,000 yksilöä ja monilla alueilla kannat ovat kasvussa. Palautuksia jatketaan edelleen.
Hector maaliskuun pakkasissa aamupalalla eläintehoitajansa kuvaamana.
Ähtärissä syntynyt visentti osana luontoon palautusprojektia Romaniassa
Visentti on elävä esimerkki suojelutyön tuloksista. Ähtärissäkin on syntynyt visenttejä, viimeksi viime kesänä kaksi yksilöä sattumalta samana päivänä. Tällä hetkellä eläinpuistossa on kuusi visenttiä, joista Ähtärissä vuonna 2020 syntynyt Hector on katsottu sopivaksi yksilöksi osallistumaan Romaniassa luontoon palautus-projektiin ensi vuonna, kertoo Haapakoski tyytyväisenä. Haapakoski on innostunut visenttien tulevasta vuodesta, ja ylpeä eläintenhoitajien ja koko tiimin suuresta työstä, eikä syyttä -näin lajiensuojelutyö konkretisoituu parhaalla mahdollisella tavalla.