Ähtäri Zoon takinitarhassa on nähtävillä 26.4. syntynyt takinikili. Takinit ovat uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneita ja kuuluvat EAZA:n EEP-suojeluohjelmaan. Eläinpuisto pyrkii säilyttämään eläinlajien geneettistä perimää ja turvata niiden tulevaisuutta, joten uusi tulokas on erittäin tervetullut.
Ähtäri Zoon takinit
Ähtäri Zoossa on ollut takineita vuodesta 2014, silloin Korkeasaaresta saatiin takinipari, joka on viihtynyt puistossa hyvin. Toinen silloin saapuneista takineista olikin jo saapuessaan tiineenä, joten seuraavana vuonna syntyi Ähtärin ensimmäinen oma takini -Topi.
Vuoden 2022 keväällä takinilauma täydentyi Tanskasta tulleella nuorella Ninja-takinilla. Tämä eläinten siirto eläinpuistojen välillä on osa lajiensuojelutyötä, joka auttaa pitämään lajien geenipohjan rikkaana. Tavoitteena on sekoittaa eri alueilta kotoisin olevien takinien geeniperimää ja kasvattaa yksilöiden määrää, jolloin lajin geneettisen monimuotoisuuden säilyminen olisi varmempaa. Eläintarhojen yhteinen suojeluohjelma pyrkii turvaamaan lajin tulevaisuutta luonnossa tehtävän suojelutyön lisänä. Tanskasta saapunut Ninja laitettiin samaan laumaan Topin kanssa, toivoen, että tulevina vuosina pari saisi jälkeläisiä.
Pieni kili oli yllätys
Toukokuussa syntynyt Kili oli kuitenkin yllätys nuorelta Ninjalta, koska tiineys ei näkynyt selkeästi ulospäin paksun, tiheän ja kiharan talviturkin vuoksi. Yleensä takinit alkavat lisääntymään vasta kypsemmällä iällä. Takinien kantoaika on meidän ihmisten lailla noin 9 kuukautta, joten Topin isyydestä ei ole epäilystä.
Lauma on ottanut kilin hyvin vastaan. Jopa Topi-isä on suhtautunut jälkeläiseensä yllättävän suopeasti ja siksi pieni takini on saanut olla koko ajan laumansa joukossa. ”Ensimmäiset kuukaudet ovat kriittisimmät selviytymisen kannalta ja siksi seuraamme tarkasti kilin vointia”, kertoo intendentti Marko Haapakoski.
Mikä takini on ja mistä se oikein tulee?
Takini eli härkägemssi kuuluu onttosarvisiin ja edelleen vuohieläimiin. Nimensä mukaisesti sen sarvet ovat ontot ja pysyvät eläimen päässä koko sen elämän ajan, niin naarailla kuin uroksilla. Mitä vanhemmaksi takini tulee, sitä käyremmäksi sen sarvet käyvät. Takinien sarvet eivät meillä vaadi yleensä hoitotoimenpiteitä, toisin kuin esimerkiksi hirvien ja porojen sarvet.
Takinit elävät luonnonvaraisina Himalajan bambumetsissä 2000–4500 metrin korkeudessa. Takinia ja erityisesti Sichuanin takinia pidetään Kiinassa pandan tavoin kansallisaarteena. Sen vuoksi lajilla on korkea suojelustatus maassa ja se kuuluu kansainvälisen EAZA:n EEP-suojeluohjelmaan.
Takinien uhkana luonnossa ovat edelleen salametsästys, sen elinympäristön väheneminen, bambumetsien hakkuu, kaivokset, maanviljely ja teiden rakentaminen. Ähtäri Zoossa bambua ei siis mene ravinnoksi ainoastaan pandoille, vaan myös pikkupandoille sekä takineille.
