Eläinpuistossa tehdään tiedettä!
Suomen laissa määritelty eläintarhojen päätehtävä on luonnonvaraisen eläimistön ja luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja siihen liittyvä tiedon jakaminen. Lisäksi eläintarhojen tulee osallistua tämän tiedon tuottamiseen esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen muodossa. Myös Ähtärin eläinpuisto osallistuu aktiivisesti tutkimustyöhön tarjoten tutkijoille mahdollisuuden projekteihin lähes 50 eläinlajin parissa.
Mitä olemme jo saaneet selville?
Alla voit tutustua julkaistuihin tutkimuksiin, joiden toteutuksessa olemme olleet mukana.
Kudosbiopankki koira- ja susinäytteille
(2024)
Koiraa (Canis lupus familiaris) käytetään mallina ihmisten sairauksien tutkimukselle. Koiran genomi on toistaiseksi ollut puutteellisesti kartoitettu, mikä vaikeuttaa sellaisten geenien löytämistä, jotka vaikuttavat esimerkiksi kehitykseen, rakenteeseen, sairauksiin ja käyttäytymiseen.
Tämän puutteen korjaamiseksi tutkijat loivat kattavan kudospankin, joka sisältää 5485 näytettä 132 kudostyypistä. Näytteet kerättiin 13 koirasta, 12 koiran alkioista ja 24 sudesta. Näytteitä analysoimalla löydettiin yli 45 000 merkittävää koiran perimän geenien säätelyaluetta. Tulosten pohjalta luotiin Dog Genome Annotation (DoGA) -niminen avoin tietokanta. Tämä tietokanta tarjoaa työkaluja esimerkiksi koiran perimän tarkasteluun ja datan analysointiin.
Tulokset tarjoavat merkittäviä uusia mahdollisuuksia ymmärtää koiran ja muiden lajien biologiaa sekä sairauksien taustalla olevia mekanismeja.
Lue lisää täältä: The DoGA consortium expression atlas of promoters and genes in 100 canine tissues
Virtsan analyysimenetelmä villieläinten seurantaa varten (2024)
Villieläinten suojelua vaikeuttaa usein tiedon puute uhanalaisten lajien lisääntymisestä ja sopeutumiskyvystä. Steroidien ja muiden hormonien seuranta voi tarjota arvokasta tietoa näistä aiheista, mutta nykyisiä seurantamenetelmiä ei usein voida hyödyntää luonnonvaraisten eläinten tutkimuksessa lajikohtaisten aineenvaihduntaerojen ja näytteenottotapojen vuoksi.
Tässä tutkimuksessa kehitettiin uusi steroidianalyysimenetelmä, joka mahdollistaa monenlaisten lisääntymis- ja stressihormonien havaitsemisen virtsasta erittäin pieninä pitoisuuksina.
Menetelmän luotettavuus testattiin jättiläispandan ja ihmisen virtsanäytteillä. Sekä ihmisten ja pandujen näytteiden välillä että eri lisääntymisvaiheissa olevien pandanaaraiden välillä havaittiin selviä eroja. Tulokset osoittavat, että tämä uusi menetelmä on huomattavasti kattavampi kuin perinteiset menetelmät, sillä se pystyy seulomaan laajan valikoiman yhdisteitä ja tunnistamaan esimerkiksi lisääntymisen seurannassa käytettäviä aineenvaihduntatuotteita.
Uusi menetelmä voi edistää ymmärrystä uhanalaisten lajien biologiasta, auttaa niiden suojelussa ja mahdollistaaa lajien lisääntymisen ja stressitasojen seurannan tavalla, joka ei häiritse eläimiä.
Lue lisää täältä: Development and validation of a versatile non-invasive urinary steroidomics method for wildlife biomonitoring
Kantoajan pituus ja terveys jättiläispandoilla (2023)
Jättiläispandanaarailla on ovulaatio yleensä kerran vuodessa. Ovulaation jälkeisen vaiheiden kestojen vaihtelu on tehnyt kantoajan tarkan keston arvioinnista vaikeaa. Keltarauhashormonin nousun ja laskun on myös aiemmin ajateltu olevan samanlaisia sekä raskauden että valeraskauden aikana.
Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa jättiläispandojen raskaudenseurantaa hyödyntämällä aineenvaihdunnan (ulosteen määrä) ja virtsan hormonitasojen muutoksia. Tutkimukseen osallistui 6 jättiläispandaa, joiden 24 kiertoa (6 raskautta, 8 valeraskautta ja 10 ilman syntymiä päättynyttä kiertoa) analysoitiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että ovulaation jälkeinen aktiivinen luteaalivaihe, jolloin alkio kehittyy, kestää 42 päivää. Kantavilla pandanaarailla havaittiin aktiivisen luteaalivaiheen aikana huomattavia muutoksia keltarauhashormonin tasossa, muissa hormonitasoissa sekä ulosteen määrässä. Myös yksittäisten ja kaksosraskauksien välillä havaittiin eroja. Kun eri hormonitasot ja aineenvaihdunnan muutokset yhdistettiin, havaittiin selkeä ”raskaussignaali”, joka erottui valeraskauksista.
Tulokset ovat hyödyllisiä paitsi raskauden seurannassa, myös analysoitaessa kiertoja, joissa ei syntynyt poikasia. Menetelmä mahdollistaa valeraskauksien ja keskenmenojen erottamisen toisistaan.
Lue lisää täältä: Pregnancy length and health in giant pandas: What can metabolic and urinary endocrine markers unveil?
Jättiläispandanaaraan evolutiiviset selviytymisstrategiat (2022)
Jättiläispandojen lisääntymisbiologiassa on havaittu yhtäläisyyksiä muiden karhulajien kanssa, kuten alkion lepovaihe ja valeraskaudet. Jättiläispandoilla on kuitenkin aikaisempi lisääntymiskausi, yleensä yksi kiima, lyhytkestoinen lisääntymiskierto ja vaihtelevampi syntymäkausi, mikä viittaa evolutiiviseen sopeutumiseen verrattuna talvehtiviin karhulajeihin.
Tutkimuksessa pyrittiin määrittämään jättiläispandojen todellinen raskauden kesto ja tarkastelemaan niiden lisääntymisbiologian erityispiirteitä. Tutkimuksessa analysoitiin aineenvaihdunnallisia (kehon paino ja ulostemäärä) ja hormonaalisia muutoksia viidessä raskaudessa, kahdeksassa ilman syntymää päättyneessä kierrossa ja kuudessa valeraskaudessa kuudella naaraalla.
Tutkimuksessa havaittiin, että alkion varsinainen kehittymisvaihe kestää vain 42 päivää. Lisäksi tutkimuksen perusteella ehdotetaan, että aiemmin hyväksytty kaksivaiheiseksi määritelty keltarauhashormonin tasojen vaihtelu tulisi jakaa kolmivaiheiseksi.
Tutkimuksessa saatiin viitteitä emon kudosten ja alkion välisestä viestinnästä keltarauhashormonitasojen lisäämiseksi ja kohdun valmisteluun alkion kehitykselle. Verrattuna muihin karhulajeihin jättiläispandat näyttävät aktiivisesti lyhentävän alkion kehityksen aktiivista vaihetta ja siten raskautta noin 30 päivällä keltarauhasen aktiivisuuden muutoksilla.
Valtakunnallinen yöperhosseuranta
Ähtärin eläinpuisto on mukana valtakunnallisessa yöperhosseurannassa Nocturnassa, joka alkoi jo vuonna 1993. Nocturna on yksi Suomen vanhimpia eliöryhmien seurantoja ja Euroopan kolmanneksi pisimpään jatkunut yöperhosten seuranta. Yöperhoset ilmentävät herkästi ympäristössä tapahtuvia muutoksia, joten niiden seuranta antaa arvokasta tietoa muun muassa ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Seurannassa käytetään valopyydyksiä, jotka pakastavat näytteet myöhempää määritystä varten.
Ähtärin eläinpuiston alueelta löydetään yöperhosseurannassa vuosittain yli 150 lajia! Yhteensä Suomessa elää yli 900 yöperhoslajia.
Suomessa kerätty yöperhosaineisto on julkaistu Luomuksen ylläpitämässä Suomen Lajitietokeskuksessa, ja se on ladattavissa Laji.fi-palvelun kautta. Aineiston pohjalta on julkaistu lukuisia tutkimuksia. Julkaistuihin tutkimuksiin sekä Nocturnaan voi tututustua tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen sivuilla.
Haluaisitko tehdä tutkimusta eläinpuistolla?
Jos olet kiinnostunut tekemään tutkimusyhteistyötä eläinpuiston kanssa, haluaisit tehdä opinnäytetyösi eläinpuistolla tai tarvitset tutkimukseesi näytteitä puistossamme pidettävästä lajista, otathan yhteyttä intendenttiimme Marko Haapakoskeen, marko.haapakoski@ahtarizoo.fi.
Lue mitä eläinpuistossa tapahtuu
