Sivuston sisältöjä päivitetään parhaillaan! Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä ja kiitämme kärsivällisyydestänne!

Ahma

Gulo gulo Ahma on Euroopan suurin näätäeläin ja pienin Suomen suurpedoista. Sen tieteellinen nimi Gulo gulo tarkoittaa ahmattia, josta lajin suomenkielinenkin nimi juontuu. Ahmatilla taas viitataan ahman ahneeseen syöntitapaan ja ruoan varastoimiseen, minkä vuoksi eläin vaikuttaa tappavan saaliitaan sen minkä ehtii. Vanhassa suomenkielessä ahmaa kutsuttiin nimillä osma, kätkä ja kamppi.   Haaskansyöjä Saalistajana ahma on […]

Fasaani

Phasianus colchicus Fasaani ei kuulu Suomen alkuperäislajistoon, vaan on alun perin kiinalainen laji. Lajia on kuitenkin istutettu Eurooppaan jo keskiajalla ja Suomeen 1900-luvun alussa. Fasaanit viihtyvät viljelymailla ja kaupunkiympäristöissä, kuten puistoissa, pientaloalueilla ja maanviljelyalueilla. Ne eivät mielellään lennä ja uhattunakin pakenevat usein juosten. Fasaanikukot kokoavat pesintäkauden alussa itselleen paritteluun sopivista naaraista koostuvan haaremin. Siihen voi […]

Hiiripöllö

Surnia ulula Pöllöt ovat aktiivisimmillaan tavallisesti yön pimennyttyä. Päiväaktiivinen hiiripöllö on kuitenkin poikkeus. Ne kyttäävät alempana liikkuvaa saalista kuusien latvuksesta tai muulta ympäristöä korkeammalta tähystyspaikalta. Hiiripöllö on keskikokoinen, pitkäpyrstöinen, mustan-, tummanruskean- ja valkoisenkirjava pöllö. Silmät ovat keltaiset.   Pohjoisen laji Hiiripöllöjä asustaa pohjoisen pallonpuoliskon boreaalisella havumetsävyöhykkeellä. Suomessa hiiripöllöä tavataan pesimälintuna valoisissa metsissä Pohjois-Suomessa Pohjois-Karjalaan ja […]

Hirvi

Alces alces Hirvi on yksi ensimmäisistä eläimistä, joka levittäytyi Suomeen jääkauden lopussa 9 000 vuotta sitten. Hirvi on ollut aina suomalaisille tärkeä eläin sekä metsästyksen että kulttuurin tasolla. Suomalaiset ovatkin kuvanneet hirviä jo esihistoriallisella ajalla, ja eläin on ikuistettu esimerkiksi moniin kalliomaalauksiin. Hirveen viitataan myös Kalevalassa. Hirvi voi elää yli 20-vuotiaaksi. Vaikka metsissämme on paljon […]

Huuhkaja

Bubo bubo Huuhkaja on Euroopan ja samalla Suomen suurin pöllö. Ison kokonsa lisäksi huuhkajan tuntomerkkeihin kuuluvat korvatupsut ja oranssit silmät. Huuhkaja on öiden salaperäinen huhuilija, joka viime vuosina on lisääntynyt. Huuhkajia tavataan lähes koko Suomessa metsäympäristössä. Niitä esiintyy ajoittain myös lähellä asumuksia.   Mistä tiedät olevasi huuhkajan reviirillä? Huuhkajat jättävät elinpiirilleen erilaisia elämänmerkkejä ja ne […]

Ilves

Lynx lynx Ilves on yksi laajimmalle levittäytynyt kissaeläin. Talvella hangelle ilmestyvät isot ja pyöreät tassunjäljet ja keväisinä öinä kuuluva äänekäs mouruaminen paljastavat ilveksen reviirin. Ilvekset liikkuvat lähes parikymmentä kilometriä yössä ja reviirit voivat olla yli tuhannen neliökilometrin laajuisia. Muiden kissojen tavoin se pystyy vetämään kyntensä piiloon.   Tehokas lisääntyjä Nuoret ilvekset elävät mielellään ryhmässä. Vanhat […]

Karhu

Ursus arctos Karhu on maamme kansalliseläin. Esi-isillemme karhu oli tärkeä ja pyhä eläin, jota ei sopinut kutsua nimeltä. Siksi karhulle on keksitty runsaasti lempinimiä. Karhu saattaa elää tarhaoloissa jopa 40-vuotiaaksi, luonnossa metsästysalueilla vain noin 9-10 -vuotiaaksi. Karhu lähes hävitettiin 1800-luvun lopulla. Nykyään karhukannan suuruudeksi arvioidaan parisen tuhatta yksilöä. Yleensä karhu väistää ihmistä, mutta uteliaat ja […]

Kettu

Vulpes vulpes Tämä eläinsatujen tuttu veijari on talviturkissaan valkoisella lumella upea näky. Luonnossa sitä ei useinkaan pääse näkemään, sillä se on tyypillinen yöeläin, ja liikkuu mielellään illan hämärässä tai sarastavassa aamussa. Kettu on pienen koiran kokoinen, tyypillisesti 5 – 8 kilon painoinen pieni peto. Sen ulkomuoto on kaikille tuttu, erityisesti tuuhea punainen häntä valkoisine kärkineen […]

Korppi

Corvus corax Korpit elävät pareittain tai varsinkin nuorina pienissä parvissa, joissa on tarkka arvojärjestys. Ne ovat pariuskollisia eli pariutuvat koko eliniäkseen kumppaninsa kanssa. Korpit ovat myös sosiaalisia lintuja.   Suurin varislintu Korppi on suurikokoisin varislintu. Höyhenpeite on väriltään kokomusta, jossa on vihreän ja sinivihreän metallinkiilto.   Onnenhöyhen Oletko kuullut tarinan korpin onnenhöyhenestä? Tarinan mukaan korppi […]

Kultafasaani

Chrysolophus pictus Kultafasaanikoiraat ovat helppoja tunnistaa niiden näyttävän ja värikkään höyhenpeitteensä ansiosta. Kultafasaaninaaras taas muistuttaa ulkonäöltään fasaaninaarasta, mutta on höyhenpuvultaan poikkijuovainen. Värikkyydestään huolimatta edes koirasta ei ole helppo havaita luonnossa, sillä kultafasaanit ovat arkoja lintuja. Säikähtäessään ne lähtevät nopeasti lentoon, mutta ovat kömpelöitä lentäessään. Lintu viettääkin suurimman osan päivästään maassa ja lentää vain yöksi korkealle […]

Anna palautetta

Saapuminen Ähtäri Zoohon

Ähtäri Zoo sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan keskellä, osoitteessa: Karhunkierros 150, 63920 Ähtäri. 

Autolla

Kun olet saapunut Ähtäriin, löydät Ähtäri Zoohon seuraamalla eläinpuisto-tienviittoja. Pysäköintialueita on kaksi, joista P1 aivan sisäänkäyntien yhteydessä ja P2 muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Pysäköiminen on maksutonta. Invapaikkoja on Pandatalon edessä sekä P1 -pysäköintialueella.

Junalla

Eläinpuistolla on oma junaseisake, jonka löydät VR:n sivuilta nimellä Ähtärin Eläinpuisto Zoo. Pysäkiltä on noin 15 minuutin kävelymatka Ähtäri Zoohon. VR:n sivuille.