Sus scrofa
Villisika on samaa lajia kuin kesy sika. Se on voimakasrakenteinen ja aikuisena tummakarvainen sika. Villisian ihonhoitorutiineihin kuuluvat mutakylvyt. Porsaat ovat vaaleanruskeita ja raidallisia, mikä toimii suojavärinä poikasille kasvillisuuden seassa. Karjuilla kulmahampaat kasvavat läpi elämän torahampaiksi. Villisika ovat laumaeläimiä ja laumaa johtaa yleensä suurikokoinen emakko. Kiima-ajan ulkopuolella urokset liikkuvat yksinään, karjut jättävät yleensä lauman tultuaan sukukypsiksi. Suomen villisikakanta on viime vuosina ollut nousussa ja viimeisimmän arvion mukaan Suomessa on yli 3000 villisikaa.
Levinneisyys
Villisika on levinnyt lähes koko Manner-Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Aasian alueille aivan pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Suomeen villisian arvellaan saapuneen itse kaakkoisrajan kautta Venäjältä sekä Virosta. Sitä tavataan eniten Kaakkois-Suomessa sekä itäisellä Uudellamaalla.
Kaikkiruokainen ja sopeutuvainen eläin
Villisian alkuperäistä elinympäristöä ovat lehti- ja sekametsät, mutta sopeutumiskykyisenä lajina se on levinnyt myös pohjoiseen havumetsävyöhykkeelle talvien lämpenemisen seurauksena. Maan routaantuminen sekä lumi kuitenkin hankaloittavat ravinnonetsintää, sillä muun muassa villisian kapeat sorkat uppoavat helposti lumihankeen. Nahan alle kasvava vararasvakerros, talviruokinta sekä tunkioilla ja kaatopaikoilla vierailu auttavat villisikaa selviämään talvesta.
Hämäräaktiivinen villisika tonkii ravintoaan maasta vahvalla kärsällään. Se on kaikkiruokainen eläin. Ruokavalio koostuu muun muassa ruohoista, juurista, siemenistä ja viljasta. Villisika syö myös pikkunisäkkäitä, maassa pesivien linnunmunia ja -poikasia, selkärangattomia sekä raatoja.
Suojelu
Maailmanlaajuisesti villisika on elinvoimainen laji. Kuitenkin joillain alueilla metsästys, vaino ja elinympäristön pieneneminen uhkaavat lajia. Villisika on myös riistalaji ja sitä metsästetään vuosittain. Laji voi aiheuttaa tuhoja muun muassa viljelyksillä ruokaa tonkiessaan ja uhata esimerkiksi maassa pesiviä riistalintuja. Porsaatonta villisikaa saa metsästää Suomessa ympäri vuoden, mutta emakko porsaineen on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.
Villisiat Ähtärissä
Tällä hetkellä Ähtärissä asustaa neljä villisikaa. Emakot ovat tulleet Korkeasaaresta ja karjut puolestaan ovat syntyneet Ähtärissä.
