Bison bonasus
Visentti kuuluu sorkkaeläimiin ja edelleen onttosarvisiin ja nautaeläimiin. Muita nautaeläimiä ovat esimerkiksi vesipuhvelit, biisoni ja meille tuttu nauta. Visentti eli euroopan biisoni on amerikkalaisen biisonin lähisukulainen ja Euroopan suurin maanisäkäs. Visentti voi jopa risteytyä biisonin kanssa. Biisonien tavoin visentit elävät laumoissa, jotka koostuvat useista kymmenistä yksilöistä.
Pienet vasat
Kiima-aika sijoittuu elo-lokakuuhun ja emon tiineys kestää noin 9 kuukautta. Visentti synnyttää yhden vasikan kerrallaan. Uros saattaa olla vaarallinen vasikalle. Vasikka nousee seisomaan 22-45 minuuttia synnytyksen jälkeen. Saaliseläimet syntyvät ”valmiina” ja nousevat jaloilleen hyvin pian synnytyksen jälkeen. Saalistajana olevat eläimet taas syntyvät pieninä ja keskeneräisinä. Ne vaativat emon hoitoa vielä pitkään syntymän jälkeen (esim. ilves, karhu).
Ontot sarvet
Visentti kuuluu onttosarvisiin ja onttosarvisten sarvet ovat nimensä mukaisesti ontot Ne pysyvät eläimen päässä koko tämän elinajan.
Ruokalistalla heiniä ja puita
Luonnossa visentti syö erilaisia heinäkasveja ja puun kuorta. Visentti on märehtijä eli sillä on neljä mahaa ja aikaa kuluu päivässä märehtimiseen.
Visenttiä uhkaavat tekijät
• ihminen
• metsien häviäminen, elinympäristön pieneneminen
• geeniperimä yksipuolinen ja laumojen välillä ei tapahdu yksilöiden siirtymistä, mikä monipuolistaisi populaatioiden perimää
Euroopan suurin maanisäkäs
Visentti painaa jopa 600-1000 kg!
Sukupuuttoon kuollut
Visentti on erinomainen esimerkki siitä, kuinka tärkeitä eläintarhat ja niiden tekemä suojelutyö ovat. Visentin elinalueet kutistuivat voimakkaasti ihmisen leviämisen ja metsien häviämisen takia, kunnes 1800-luvun alussa niitä oli enää kahdella pienellä alueella Puolassa ja Kaukasusvuorilla. Puolan visenttikannan kohtaloksi koitui ensimmäinen maailmansota, ja viimeinen yksilö tapettiin vuonna 1919. Kaukasusvuorten kanta hupeni myös voimakkaasti. Viimeinen yksilö ja samalla viimeinen luonnonvarainen visentti kuoli vuonna 1927. Eläintarhoissa visenttejä oli kuitenkin pidetty vuodesta 1865 lähtien ja vuonna 1919 eläintarhojen yhteenlaskettu visenttikanta oli noin 50 yksilöä. Lajin palauttaminen luontoon aloitettiin 1952 ja nykyään näiden palautettujen yksilöiden jälkeläisiä elää monilla alueilla eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2016 visenttien määrä oli noin 6500 yksilöä ja monilla alueilla kannat ovat kasvussa. Palautuksia jatketaan edelleen.
Levinneisyys
Visenttejä on aikanaan elänyt koko Euroopan alueella, mutta nykyään niitä on jäljellä enää Puolassa, Saksassa, Slovakiassa, Liettuassa, Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Romaniassa.
Ähtärin visentit
Ähtärin visenttitarhan laajennus valmistui kesällä 2021. Tällä hetkellä tarhaa asuttavat vuonna 2014 syntynyt Myy, vuonna 2017 syntynyt Nuutti, vuonna 2018 syntynyt Mymmeli, vuonna 2020 syntynyt Hector sekä vuonna 2022 syntyneet Ujo ja Urho. Myy saapui Ähtäriin Tallinna Zoosta. Mymmeli ja Hector ovat syntyneet Ähtärissä. Nuutti puolestaan muutti vuonna 2021 Ähtäriin Kolmårdenista. Myy ja Mymmeli synnyttivät toukokuussa 2022 molemmat vasikan samana yönä. Urosvasikka Urho on Mymmelin ja naarasvasikka Ujo Myyn.
