2025 Eläinpuiston kalenteri
Kunnon lumisateen sattuessa kohdalle visentit saavat päälleen lumiviitan. Kirkkaana pakkaspäivänä suurten eläinten höyryävä hengitys puolestaan luo ainutlaatuisen näyn. Niin tai näin, tammikuun valkoinen lumimaisema on erinomaista aikaa valokuvata eläinpuiston suurimmat asukkaat!
1.1. Eläinpuisto auki normaalisti -tule toivottamaan hyvää uutta vuotta puiston asukeille!

Pöllöjen kiivain soidinaika alkaa helmikuun puolivälissä ja kestää läpi maaliskuun. Helmikuu onkin erinomaista aikaa pöllöretkelle! Huhuilua saattaa kuulla myös eläinpuistoretkellä. Onnistutko bongaamaan kaikki pöllömme?
24.2 – 2.3. Talviloma Ähtärissä
22.2 – 2.3. Talviloman eläinopastukset, Ähtäri Zoo
25.-28.2.- Talviloman päiväleirit, Ähtäri Zoo

Ilveksen kiima-aika on maaliskuussa. Sitä ei voi välttyä huomaamasta, sillä ilvekset mouruavat äänekkäästi kumppania etsiessään. Kuuletko ilveksen mongunnan visiitilläsi?
Karhujen kevärieha – ajankohta ilmoitetaan kun karhut heräävät!
10.-22.3.2025 Bliniviikot Hotelli Mesikämmenessä
28.-30.3.2025 Hyvinvointiviikonloppu Hotelli Mesikämmenessä
29.3.2025 Benjamin Pöntisen ja Jukka Risikon valokuvauskurssi Ähtärin eläinpuistolla
Talviunilla nukkuneet mäyrät ja karhut heräilevät kevääseen viimeistään huhtikuussa. Pitkien unien jälkeen on aika nauttia auringosta ja syödä hyvin! Tervetuloa toivottamaan hyvää huomenta ja tulevaa kesää talven yli nukkuneille unikeoille!
5.-6.4. Mehiläistarhauksen peruskurssit
12.-13.4. Mehiläistarhauksen peruskurssit
19.4. Pääsiäismarkkinat

Käärmeet ovat heränneet ja päässeet talven jäljiltä vauhtiin viimeistään toukokuussa. Myös eläinpuiston rantakäärme on kömpinyt horrospaikastaan takaisin tuttuun terraarioonsa. Käy tervehtimässä häntä Rantaelämää-talossa!
2.-30.5. Eläinopastukset luokkaretkille
3.5. Näyttelyn avajaiset ja valokuvailta: Yön ja päivän kulkijat
3.5.-9.1.2026 Valokuvanäyttely Yön ja päivän kulkijat
Eläinpuistossa voi tarkkailla keväällä syntyneitä hirvieläinten vasoja ja niiden leikkejä. Ne liikkuvat jo pian syntymänsä jälkeen ketterästi ja leikkivät mielellään keskenään ruokailun ja levon välissä. Montako vasaa näet vierailullasi?
Kesän ohjelma julkaistaan keväämmällä – Liity sähköpostilistallemme ja kuule tulevista tapahtumista ensimmäisten joukossa!
Lintupoikueet ovat ehtineet lähteä pesästään ja niitä on liikkeellä ympäriinsä. Linnunpoikaset ovat suloisia harjoitellessaan tärkeitä taitoja talvehtimista tai muuttomatkaa varten. Eläinpuistoretkellä näet tarhaeläinten lisäksi luonnonvaraisia lintuja – montako onnistut bongaamaan?
Kesän ohjelma julkaistaan keväämmällä – Liity sähköpostilistallemme ja kuule tulevista tapahtumista ensimmäisten joukossa!
Valmistautuminen talveen on jo kovassa vauhdissa, vaikka kesää on vielä jäljellä. Moni keskittyy rasvan ja ruokavarastojen keräämiseen pakkaspäiviä varten ja osa luonnonvaraisista linnuista on jo suunnannut etelään. Tervetuloa nauttimaan kauniista loppukesän päivistä!
Kesän ohjelma julkaistaan keväämmällä – Liity sähköpostilistallemme ja kuule tulevista tapahtumista ensimmäisten joukossa!
Kaikkien lajien kesän poikaset ovat varttuneet hyvää vauhtia. Joillain lajeilla ollaan jo aikuisuuden kynnyksellä, isommat eläimet voivat viihtyä emonsa hoivassa useammankin vuoden. Montako tämän kesän pentua, vasaa ja poikasta ehdit vierailullasi näkemään?
Syksyn ohjelma julkaistaan myöhemmin – Liity sähköpostilistallemme ja kuule tulevista tapahtumista ensimmäisten joukossa!

Syyskuun lopulla alkaa metsäpeurojen ja porojen kiima-aika eli rykimä joka jatkuu lokakuulle asti. Röhkimistä, pukkailua ja mahtailua on hauska seurata! Kenellä on isoimmat sarvet?
Syksyn ohjelma julkaistaan myöhemmin – Liity sähköpostilistallemme ja kuule tulevista tapahtumista ensimmäisten joukossa!

Myöhemmin syksyllä on valkohäntäkauriin kiima-ajan vuoro. Hirvas pitää huolta haaremistaan, ja vahtii ympäristöään valppaasti. Kumpikohan huomaa toisensa ensin vierailullasi, sinä vai kauriit?
Syksyn ohjelma julkaistaan myöhemmin – Liity sähköpostilistallemme ja kuule tulevista tapahtumista ensimmäisten joukossa!

Keskitalven aikaan valo on vähissä, ja eläinpuistossa on rauhallinen tunnelma, jossa on mukava laskeutua joulun viettoon. Ovatko porot jo lähteneet pukin matkaan, ja malttaako mäyrä pysyä talviunillaan?
Syksyn ohjelma julkaistaan myöhemmin – Liity sähköpostilistallemme ja kuule tulevista tapahtumista ensimmäisten joukossa!

Ähtäri Zoo - yli 50 vuotta lajiensuojelua!
Ähtäri Zoo avattiin 17. kesäkuuta 1973 ja se on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto. Eläinpuisto syntyi silloisen Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta ja ensimmäinen eläin oli hirvi joka sai myöhemmin nimekseen Köpi. Tänä päivänä puistossa on yli 50 eri eläinlajia, joista tunnetuimpia ovat karhut, saukot ja ahmat. Ähtäri Zoon tärkeimpiä tehtäviä avaamisestaan lähtien on ollut lisätä eläinlajien ja luonnon tuntemusta sekä jakaa kasvatuksellista tietoa. Myös kansainvälinen eläinlajien suojelutyö on tärkeä osa Ähtäri Zoon toimintaa. Tavoitteena on uhanalaisten eläinten ylläpito ja niiden perimän vaaliminen. Eläinpuistojen tekemän yhteistyön avulla onkin pystytty ylläpitämään suuri määrä lajeja, jotka olisivat muuten jo kuolleet sukupuuttoon. Vesikko on hyvä esimerkki Suomen luonnosta jo kadonneesta lajista, joka on kuitenkin saatu lisääntymään ensimmäisenä Ähtäri Zoossa. Luonnossa elävä visentti ehti kuolla jo sukupuuttoon Euroopassa 1920-luvulla, mutta eläintarhoissa säilyneiden yksilöiden avulla ja kansainvälisellä yhteistyöllä kanta saatiin elvytettyä ja palautettua luontoon.