Rutilus rutilus
Särki on suomen yleisimpiä kalalajeja ja sitä tavataankin lähes kaikkialla Suomessa merenrannoilta lampiin saakka. Erityisesti särki viihtyy rehevissä vesissä ja ne voivatkin vaikuttaa vesistöjen rehevöitymiseen eläinplanktonia syömällä, jolloin kasviplanktonin määrä kasvaa. Happamissa vesistöissä särki ei viihdy.
Särjen ruumiinmuoto vaihtelee ravitsemustilanteen mukaan korkeasta matalampaan. Pituus on yleensä 10–25 cm, kookkaimmillaan 30–35 cm. Särki painaa yleensä 300–500 g, joskus jopa yli kilon. Väritykseltään särki on vaalea ja varsinkin vatsanpuolen evät ovat punertavat. Lajin paras tuntomerkki on punainen silmä, mutta varsinkin merialueilla ja erityisen rehevissä vesistöissä voi esiintyä vaaleasilmäisiä särkiä.
Ravintonaan särki käyttää eläinplanktonin lisäksi erilaisia pohjaeläimiä, sinisimpukoita, kotiloita ja joskus jopa vesikasveja. Särki on parvikala ja se saattaa muodostaa parvia myös muiden särkikalojen kanssa. Särjet oleskelevat yleensä lämpimissä pintavesissä ja ne ovat melko paikallisia kaloja. Talveksi särjet vetäytyvät syviin vesiin.
Särki kutee yleensä toukokuussa, kun vesi on noin 10 astetta. Kutu tapahtuu matalissa rantavesissä, yleensä ruohikkoisissa mutta kivikkoisemmatkin rannat kelpaavat. Särki saattaa myös nousta jokiin kutemaan. Matalissa vesissä tapahtuva kutu on yleensä äänekäs ja näkyvä tapahtuma.
Suomalaisista kalalajeista seipi, sorva, säyne, toutain ja turpa muistuttavat särkeä.
Abramis brama
Lahna on särkikalojen heimoon kuuluva laji. Se on yleinen rehevissä sisävesissä ja rannikolla sekä saaristossa. Kala on ruumiinmuodoltaan korkea ja litteä, väriltään nuorena hopeinen ja vanhemmiten tummanpuhuva, kuparinvärinen. Lahnan evät ovat tummanharmaat. Lahna painaa tavallisesti 1–2 kiloa ja kasvaa 25-50 senttimetriä pitkäksi.
Poikasena lahnat syövät eläinplanktonia, aikuisena nilviäisiä ja toukkia. Ravintonsa lahna etsii yleensä pohjamudasta. Lahnat liikkuvat yleensä pienissä parvissa matalissa vesissä. Lahnan kutuaika on yleensä touko-kesäkuussa, kun veden lämpötila on 17 asteen tienoilla. Kutu tapahtuu yleensä matalissa lahdissa, joissa on paljon vesikasvillisuutta.
Lahna talvehtii syvänteissä, joiden happitilanne on hyvä. Lahna kestää jonkin verran rehevöitymisestä johtuvaa huonoa happitilannetta, mutta tällöin se viettää aikaansa matalassa hapekkaassa vedessä.
Sulkava ja pasuri ovat lahnaa muistuttavia pienempiä särkikaloja, joihin erityisesti nuoren lahnan voi sekoittaa. Lahnat voivat risteytyä muiden särkikalojen kanssa, yleisin risteymä on särjen kanssa muodostuva särkilahna.
