Anser Erythropus
Kiljuhanhi on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja, se kuuluu romahdusmaisesti vähentyneiden lintulajiemme joukkoon. Laji on Tunturi-Lapin pesimälintu, joka on viimeksi todistetusti pesinyt Suomessa kesällä 1995. Tämänhetkinen kannanarvio Suomessa on 0–5 paria ja Pohjoismaissa 30–35 paria. Kiljuhanhi oli yleinen ennen toista maailmansotaa, ja oli tällöin Tunturi-Lapin runsaslukuisin hanhilaji.
Laji elää tunturialueilla tunturivesistöjen tuntumassa ja on varsinkin pesimäaikaan hyvin arka. Se on kasvinsyöjä kuten muutkin hanhet. Poikaset syövät myös hyönteisiä. Kiljuhanhi ei talvehdi tunturialueilla, vaan se muuttaa kaakkoon Mustanmeren ja Kaspianmeren seuduille Etelä-Venäjälle ja Kazakstaniin.
Kiljuhanhi muistuttaa tundrahanhea, mutta on pienempi ja sirompi. Parhaat erottavat tuntomerkit ovat pieni vaaleanpunainen nokka sekä keltainen silmärengas.
Kiljuhanhi Ähtärin eläinpuistossa
Tutustu eläinpuiston kiljuhanhiin paremmin tilaamalla lajikohtainen opastus puhelimitse 030 621 5444 tai sähköpostilla sales@ahtarizoo.fi!
Uhat
Kiljuhanhi on Suomessa äärimmäisen uhanalainen (CR) ja maailmalla vaarantunut laji (VU). Kiljuhanhea uhkaa liiallinen metsästys etenkin muuttolevähdys- ja talvehtimisalueilla. Lisäksi laji on muista hanhista poiketen riippuvainen matalakasvuisista luonnonniityistä, jotka vähenevät koko ajan. Kiljuhanhen metsästys edistää kannan taantumista.
Suojelu
Kiljuhanhen pelastamiseksi on meneillään monia erilaisia projekteja. Muuttomatkan varrelle on esimerkiksi perustettu suojelualueita ja paikallista väestöä on valistettu kiljuhanhen uhanalaisuudesta.
