Sivuston sisältöjä päivitetään parhaillaan! Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä ja kiitämme kärsivällisyydestänne!

Mäyrä

Meles meles

Mäyrä on Suomen toiseksi suurin näätäeläin ahman jälkeen. Toiselta nimeltään mäyrää kutsutaan myös metsäsiaksi. Metsäsika nimitys tulee mäyrän tavasta tonkia maata. Mäyrä on aktiivinen hämärällä, minkä vuoksi sitä näkee harvoin luonnossa. Mäyrä jättää kuitenkin jälkeensä kuoppia ja auki kaivettua kantoja, joista se on etsinyt ravintoa. Hyvät mahdollisuudet törmätä mäyrään on sateiden jälkeen, jolloin mäyrä lähtee etsimään sateella nousseita lieroja. Mäyrä viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, etenkin metsien reuna-alueilla ja laidunmailla. Se suosii kosteita ympäristöjä, mutta välttää pesimistä tulvien uhkaamille paikoille. Mäyrä on kaikkiruokainen opportunisti, se syö kaikenlaista saatavilla olevaa eläin- ja kasviravintoa. Ravinto määräytyy saatavuuden mukaan, joten vuodenajan ja maantieteellisen sijainnin mukaan vaihtelu suurta.

 

Talviunilla

Mäyrät nukkuvat talviunta. Ne käyvät unille jo ensimmäisten yöpakkasten myötä, sillä jäisestä maasta on hankala tonkia ruokaa. Etelämpänä Euroopassa se ei nuku talviunta, mutta kylmimpinä aikoina aktiivisuus vähenee huomattavasti. Muiden näätäeläinten tavoin mäyrällä on viivästynyt sikiönkehitys. Parittelu tapahtuu jo edellisenä keväänä, jolloin mäyrän ei tarvitse nousta talviunilta kosiomenoja varten. Mäyrä synnyttää seuraavana keväänä maalis.huhtikuussa pesäänsä 2-4 poikasta.

 

Pesä luolastossa

Mäyrien pesäpaikat saattavat olla käytössä jopa vuosikymmenien ajan. Mäyrien yhteisössä voi asua useita aikuisia mäyriä ja suurimmissa luolastoissa jopa useita mäyräperheitä, jotka muodostavat klaanin. Yleensä klaaniin kuuluu sekä naaraita että uroksia, mutta vain yksi naaraista lisääntyy. Pesäpaikakseen ne valitsevat rinteen, jonka hiekkaan ne kaivavat käytävänsä. Jatkuvasti laajennustöiden alla oleva pesäkäytävien verkko voi olla lopulta satojen metrien pituinen. Käytävistä on useita aukkoja maanpinnalle. Mäyrät pehmustavat isommat pesäkamarit sammalilla ja kasveilla. Talviunen jälkeen ne heittävät pehmusteet ulos, mikä paljastaa käytetyn pesän. Kettu ja supikoira hyödyntävät mäyrän vanhoja pesiä. Toisinaan lajit tulevat niin hyvin toimeen keskenään, että kettu ja supikoira voivat asettua vielä mäyrien käytössä olevaan pesään. Mäyrät asuvat pesäverkoston ydinosissa ja vieraat lajit verkoton reunaosissa.

Mäyrät ovat tarkkoja pesänsä siisteydestä, ja ne tekevät jätöksensä erilliseen käymälään. Käymälä on mäyrän käyttämän polun vieressä oleva noin kymmenen sentin syvyinen kuoppa. Niiden perusteella näkee, asustaako alueella yhä mäyriä. Käymälät siis toimivat myös reviirin merkkaamisessa. Mäyrät eivät siedä vieraan klaanin jäseniä reviirilleen. Ne lisäävätkin ulosteeseen erityistä hajua, jolla mäyrät erottavat, onko kyse oman klaanin vai vieraan tuotoksesta.

 

Mäyrä ruokailemassa: 

Mäyrästä

Lahko

Petoeläimet - Carnivora

Heimo

Näätäeläimet - Mustelidae

Levinneisyys

Eurooppa pohjoisinta osaa lukuunottamatta. Suomessa mäyrää tavataan Lappia lukuun ottamatta koko maassa.

Ravinto

Kaikkiruokainen. Opportunisti, syö kaikenlaista saatavilla olevaa eläin- ja kasviravintoa. Selkärangattomat, marjat, vilja, pikkunisäkkäät, linnunpoikaset.

Koko

Paino 6-17 kg, pituus 56-90 cm.

Poikasten lkm

Kiima-aika alkukesästä. Viivästynyt sikiönkehitys, poikaset syntyvät maalis-huhtikuussa. 2-5 poikasta.

Elinikä

6-7 vuotta, jopa 10 vuotta.

Uhanalaisuusluokitus

LC eli elinvoimainen.

Lue mitä eläinpuistossa tapahtuu

Jättiläispandat Jin Bao Bao (Lumi) ja Hua Bao (Pyry) viettävät pandamaista arkea karanteenissa Kiinalaisessa pandojen suojelukeskuksessa. Aika…
Jättiläispandat Jin Bao Bao (Lumi) ja Hua Bao (Pyry) ovat saapuneet turvallisesti takaisin kotimaahansa Kiinaan. Pandat lähtivät…
Jättiläispandat Jin Bao Bao (Lumi) ja Hua Bao (Pyry) palaavat ennenaikaisesti kotimaahansa Kiinaan vielä tämän vuoden aikana….

Anna palautetta

Saapuminen Ähtäri Zoohon

Ähtäri Zoo sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan keskellä, osoitteessa: Karhunkierros 150, 63920 Ähtäri. 

Autolla

Kun olet saapunut Ähtäriin, löydät Ähtäri Zoohon seuraamalla eläinpuisto-tienviittoja. Pysäköintialueita on kaksi, joista P1 aivan sisäänkäyntien yhteydessä ja P2 muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Pysäköiminen on maksutonta. Invapaikkoja on Pandatalon edessä sekä P1 -pysäköintialueella.

Junalla

Eläinpuistolla on oma junaseisake, jonka löydät VR:n sivuilta nimellä Ähtärin Eläinpuisto Zoo. Pysäkiltä on noin 15 minuutin kävelymatka Ähtäri Zoohon. VR:n sivuille.