Sivuston sisältöjä päivitetään parhaillaan! Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä ja kiitämme kärsivällisyydestänne!

Metsähanhi

Anser fabalis

Metsähanhi on pohjoisen syrjäseuduilla viihtyvä laji. Se pesii syrjäseutujen laveilla, vetisillä soilla, joskus metsälampien vaikeakulkuisilla nevareunuksilla. Metsähanhia esiintyy harvalukuisena pesimälintuna Keski-Suomen soilla. Valtaosa kannasta pesii kuitenkin Pohjois-Suomessa. Suomen kannaksi arvioidaan 1 000–2 500 paria. Hanhipari palaa vuodesta toiseen samalle suolle, ja muuton varrella olevat levähdyspaikat säilyvät samoina. Pesä on kuloheinillä tai muualla kuivalla materiaalilla vuorattu syvennys, ja se rakennetaan kasvillisuuden keskelle, usein puun tai pensaan alle tai suomättäälle.

Pesimäaikaan metsähanhen ravintoa ovat monet vesien ja rantojen kasvit kuten kortteet, sarat ja niittyvillat. Muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla metsähanhi vierailee myös sänkipelloilla.

Metsähanhen erottaa merihanhesta nokan mustasta tyvi- ja kärkiosasta.

 

Metsähanhi Ähtärin eläinpuistossa

Tutustu eläinpuiston metsähanhiin paremmin tilaamalla lajikohtainen opastus puhelimitse 030 621 5444 tai sähköpostilla sales@ahtarizoo.fi!

 

Muutto

Metsähanhi on muuttolintu. Muiden hanhien tavoin se muuttaa auran- tai jononmuotoisina, äänekkäinä parvina. Syysmuutto elo-lokakuussa, kevätmuutto huhti-toukokuussa. Jotkin yksilöt talvehtivat Suomessa. Talvehtii pääasiassa Pohjanmeren ympäristössä, mutta viime vuosina enenevässä määrin jo Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa.

 

Suojelut

Metsähanhi on riistalintu. Muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella. Metsähanhesta tavataan Suomessa etenkin muuttoaikaan kahta alalajia: taigametsähanhi (A. fabalis fabalis) pesii Suomessa sekä tundrametsähanhi (A. fabalis rossicus) on Pohjois-Venäjällä pesivä läpimuuttaja. Taigametsähanhi on Suomessa vaarantunut ja tundrametsähanhi erittäin uhanalainen. Suomen metsähanhikantamme on taantunut 1990-luvun alusta lähtien. Varsinkin pohjoisilla aapasoilla pesivä taigametsähanhelle on kärsinyt taantumasta. Tundrametsähanhi ei ole kärsinyt samalla tavoin. Syitä taantumalle on etsitty soiden ja metsien käytön muutoksen sekä kasvaneen joutsenkannan vaikutuksista.

Metsähanhista

Lahko

Sorsalinnut - Anseriformes

Heimo

Sorsat, hanhet ja joutsenet - Anatidae

Levinneisyys

Pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa, talvehtii etelässä. Pesivänä Satakunnan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan muodostamalla linjalla sekä sen pohjoispuolella.

Ravinto

Vesien ja rantojen kasvit ,kuten kortteet, sarat ja niittyvillat. Vilja ja oras.

Koko

Paino 3-3,5kg, siipien kärkiväli 140-175cm.

Poikasten lkm

Munii 4-8 munaa. Naaras hautoo 28vrk.

Elinikä

Noin 15 vuotta. Vanhin suomalainen rengastettu metsähanhi on elänyt yli 19-vuotiaaksi.

Uhanalaisuusluokitus

Maailmalla LC eli elinvoimainen. Suomessa VU eli vaarantunut.

Lue mitä eläinpuistossa tapahtuu

Ähtäri Zoossa ja Hotelli Mesikämmenessä järjestetään kevään aikana useampi kurssi, joilla pääsee opettelemaan uusia taitoja niin luontokuvauksen,…
Talvilomalla on mahdollisuus oppia uutta, saada ainutlaatuisi kokemuksia ja tavata eläinpuiston eläimet lähietäisyydellä 8-13-vuotiaille suunnatuilla päiväleireillä 25.-28.2.2025….
Jättiläispandat Jin Bao Bao (Lumi) ja Hua Bao (Pyry) viettävät pandamaista arkea karanteenissa Kiinalaisessa pandojen suojelukeskuksessa. Aika…

Anna palautetta

Saapuminen Ähtäri Zoohon

Ähtäri Zoo sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan keskellä, osoitteessa: Karhunkierros 150, 63920 Ähtäri. 

Autolla

Kun olet saapunut Ähtäriin, löydät Ähtäri Zoohon seuraamalla eläinpuisto-tienviittoja. Pysäköintialueita on kaksi, joista P1 aivan sisäänkäyntien yhteydessä ja P2 muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Pysäköiminen on maksutonta. Invapaikkoja on Pandatalon edessä sekä P1 -pysäköintialueella.

Junalla

Eläinpuistolla on oma junaseisake, jonka löydät VR:n sivuilta nimellä Ähtärin Eläinpuisto Zoo. Pysäkiltä on noin 15 minuutin kävelymatka Ähtäri Zoohon. VR:n sivuille.