Ailurus fulgens
Pikkupanda eli kultapanda tai kissakarhu on erikoinen eläin, sillä se ei ulkonäkönsä ja elintapojensa perusteella vaikuta kuuluvan mihinkään ryhmään ja samalla siinä on piirteitä useista tutuista eläimistä. Se syö bambua kuten panda, sen liikkeet ovat kissamaiset ja samalla siinä on kuitenkin jotain karhumaista. Pikkupanda ei ole sukua millekään näistä ryhmistä, vaan se on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji, sukunsa ja heimonsa ainoa nykyisin elävä laji. Toisinaan pikkupandoja kutsutaan myös tuliketuiksi.
Kaulaliina
Läheisintä sukua se on puolikarhuille, kuten pesukarhulle, johon sen voi yhdistää raidallisen häntänsä perusteella. Pitkä häntä auttaa tasapainoilussa sekä lämmittää kylmällä ilmalla. Usein meidänkin pikkupandamme ovat käpertyneet kuusen oksalle nukkumaan ja kietoneet häntänsä nenänpäätä lämmittämään.
Bambua ruokalistalla
Tämän kasvinsyöjän pääravintoa ovat bambunversot ja lehdet, mutta ne syövät myös ruohoa, juuria, hedelmiä ja hyönteisiä. Bambu on ravinneköyhää, joten suuri osa vuorokaudesta menee energiansäästämiseen eli toisin sanoen nukkumiseen. Tiheä ja paksu turkki saa pikkupandat näyttämään painavimmilta kuin ne todellisuudessa ovatkaan; ne painavat keskimäärin 3-6 kg.
Yksinhuoltaja
Pikkupanda on hämäräajan eläin ja se elää usein yksinään paritteluaikaa lukuun ottamatta. Laji elää luonnossa noin kahdeksan vuotiaaksi. Naaras synnyttää 1 – 4 sokeaa poikasta. Uros ei juurikaan osallistu poikasten hoitoon.
Suojelu
Pikkupanda on erittäin uhanalainen eläinlaji, ja eläintarhojen välisillä siirroilla turvataan pikkupandojen geneettisen perimän säilyminen. Suojeluohjelmassa huolehditaan tarkasti eläinten kantakirjoista ja koordinoidaan eläinten siirrot eri tarhojen välillä. Tarkkaa luonnonvaraisten yksilöiden määrää on vaikea arvioida, mutta lukumäärän arvioidaan olevan alle 10 000 yksilöä. Lajin määrä vähenee vääjäämättä, sillä pikkupandaa uhkaa mm. salametsästys ja luonnollinen elinympäristö tuhoutuu kaupungistumisen myötä. Bambun ja sopivien pesäpuiden väheneminen ovat merkittäviä uhkia pikkupandalle. Toisinaan pikkupandat jäävä muille eläimille tarkoitettuihin ansoihin. Lajia suojellaan eläintarhojen suojeluohjelmien lisäksi lisäämällä pikkupandojen elinalueilla asuvien ihmisten tietoisuutta lajista, suojelemalla pikkupandojen kotimetsiä ja tukemalla paikallisten toimeentuloa, jotta heidän ei tarvitse turvautua esimerkiksi salametsästykseen. Toisinaan eläinlajeja suojellaan keinoilla, joiden merkitystä ei heti ymmärrä, mutta välillisesti niiden toteuttaminen edistää eläinkannan vahvistumista. Esimerkiksi lantabrikettien käyttäminen polttopuiden sijaan vähentää pikkupandojen metsien hakkuita.
Valepeukalo
Jättiläispandojen tavoin pikkupandoilla on ”valepeukalo”, joka on kehittynyt yhden ranneluun kohotessa ja pidentyessä toimimaan puolikkaan peukalon tavoin. Tämä mahdollistaa tarttumaotteen bambun rungosta.
Päivät kuluvat puun oksilla
Pikkupandat ovat taitavia kiipeilijöitä ja viettävätkin paljon aikaa puussa. Kuulo on niiden aisteista kehittynein, minkä voi huomata suurista korvista.
Tervetuloa aamupalalle pikkupandatarhaan:
