Budorcas taxicolor taxicolor
Takini eli härkägemssi kuuluu onttosarvisiin ja edelleen vuohieläimiin. Nimensä mukaisesti sen sarvet ovat ontot ja pysyvät eläimen päässä koko sen elämän ajan. Takini on Budorcas-suvun ainoa edustaja ja laji tulikin länsimaalaisten tietoisuuteen vasta vuonna 1910. Nykyään takini on Bhutanin kansalliseläin.
Laumaeläin
Takini on laumaeläin. Takinit kerääntyvät talvella pieniin laumoihin (parikymmentä yksilöä), kun taas kesällä laumat ovat jopa sadan yksilön kokoisia. Vanhat urokset elävät yksin.
Nuuskis!
Suuri nenä lämmittää kylmän hengitysilman ennen kuin se menee keuhkoihin. Ilman tätä sopeumaa takini menettäisi paljon ruumiinlämpöä hukkaan vain hengittäessä.
Sarvet
Sekä uroksella että naaraalla on taaksepäin kaartuvat sarvet, jotka voivat olla jopa 64cm pitkät. Mitä vanhemmaksi takini tulee, sitä käyremmäksi sen sarvet käyvät.
Ruokalistalla myös bambua
Takini on märehtijä eli sillä on neljä mahaa. Luonnossa sen ravintoa ovat ruohot, nuput, lehdet ja bambu. Takini syö oikeastaan lähes mitä tahansa saatavilla olevia kasveja. Takinit nousevat helposti takajaloilleen saadakseen ruokaa korkeistakin puista.
Kiharat
Sillä on paksu, tiheä ja kihara turkki, jonka väritys vaihtelee alalajista riippuen ruskeasta harmaan ja kullanruskeaan. Sateelta takini suojautuu öljyisen ihonsa avulla. Se toimii sadetakin tavoin!
Levinneisyys
Takinit elävät luonnonvaraisina Himalajan bambumetsissä 2000–4500 metrin korkeudessa. Niitä on neljää eri alalajia, joista jokainen elää omalla alueellaan. Myös niiden karvan väritys eroaa toisistaan.
• Budorcas taxicolor taxicolor – ”Mishmi takin”, Tiibetin, Myanmarin ja Kiinan rajaseuduilla
• Budorcas taxicolor bedfordi – ”Golden takin”, Keski-Kiinassa Shaanxi-provinssissa
• Budorcas taxicolor tibetana – ”Sichuan takin”, Tiibetin ja Kiinan rajaseuduilla
• Budorcas taxicolor whitei – ”Bhutan takin”, Bhutan, Pohjois-Intia, Länsi-Kiina, Tiibet
Meidän takinimme ovat Mishmi-takineja Tyypillinen elinympäristö on metsittynyt laakso tai ruohotasanko.
Pienet takinit
Takinien kiima-aika on heinä-elokuussa. Emon kantoaika on noin 9 kk. Takini saa yhden poikasen kerran kahdessa vuodessa. Poikaset ovat syntyessään väriltään tummempia juin aikuisen ja seuraavat emoaan noin vuoden.
Uhkatekijät ja suojelu
Uhkatekijät:
salametsästys (ravinnoksi ja sarvien vuoksi)
elinympäristön väheneminen
bambumetsien hakkuu, kaivokset, maanviljely, teiden rakentaminen…
paikallisten karjasta saattaa siirtyä vaarallisia tauteja takineihin
Suojelukeinot:
takinia ja erityisesti Sichuanin takinia pidetään Kiinassa pandan tavoin kansallisaarteena. Sen vuoksi lajilla on korkea suojelustatus maassa.
Intiassa, Bhutanissa ja Kiinassa metsästys on kielletty
suojelualueita perustetaan
takini kuuluu EAZAN ESB-suojeluohjelmaan
Takini kuuluu harvinaisilla ja uhanalaisilla lajeilla käytävää kauppaa säätelevän CITES-sopimuksen toisiksi kireimpään luokkaan.
