Micromys minutus
Euroopan pienimpänä jyrsijänä vaivaishiiri painaa keskimäärin vain noin kuusi grammaa. Vaivaishiiren selkäpuoli on punaruskea ja vatsa valkoinen. Pää on pyöreä ja kuono suippeneva. Vaikka vaivaishiiri on aktiivinen läpi vuoden, talvella sen aktiivisuus on vähäisempää painottuen yöaikaan ja laji viettää enemmän aikaa muiden pikkujyrsijöiden kaivamissa maakäytävissä. Kesällä vaivaishiiri puolestaan liikkuu vuorokauden ympäri.
Vaivaishiirtä esiintyy Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa levinneisyys ulottuu eteläisestä Suomesta aina Rovaniemen korkeudelle asti. Vaivaishiiri viihtyy korkean ja tiheän kasvillisuuden omaavassa ympäristössä, kuten vilja- ja heinäpelloilla, ojanpientareilla sekä rantaniityillä.
Tehokas lisääntyjä
Vaivaishiiren lisääntyminen eroaa hieman muista hiiristä, sillä naaras on hallitseva yksilö. Naaras valitsee itselleen uroksen lisääntymiskumppanikseen. Vaivaishiiri on tehokas lisääntyjä ja sen lisääntymiskausi ulottuu keväästä syksyyn. Poikueita kesässä kertyy 3–5 kappaletta, yhdessä poikueessa syntyy keskimäärin 1–8 pientä, karvatonta ja sokeaa poikasta. Poikaset itsenäistyvät 15–16 päivän ikäisenä ja saavuttavat sukukypsyyden 40–50 päivän ikäisenä. Keväällä syntyneillä naarailla voikin olla kesällä ja alkusyksystä omia poikasia!
Mestarikiipeilijä
Vaivaishiiri on hyvin ketterä liikkuja. Sillä on pitkä häntä, jota se käyttää myös tarttumavälineenä kiipeillessään heinissä. Vaivaishiiri myös hyppii kasvinvarresta toiseen. Se pudottautuu maahan häiriintyessään.
Koti pallomaisessa pesässä
Muun muassa heinikossa ja viljapellolla voi törmätä pallomaisen, heinistä ja muusta kasvimateriaalista rakennettuun vaivaishiiren pesään. Läpimitaltaan pesä on noin 10 cm ja se rakennetaan noin 30–60 cm korkeuteen heinien ja viljojen varsistoon. Vastarakennettu pesä on vihreä, sillä siihen punotaan eläviä lehtiä. Syksyn tullen pesä muuttuu ruskeaksi.
Suojelu
Vaivaishiiri on maailmanlaajuisesti elinvoimainen laji. Suomessa laji on rauhoitettu, joten sitä ei saa häiritä tai pyydystää lemmikiksi. Koska vaivaishiiret viihtyvät niityillä, hyötyvät ne muun muassa niittyjen suojelusta. Viime vuosina vaivaishiirten pesät ovat kärsineet ympäri maailman muun muassa maanviljelyn ja vuosittaisten tulvien takia. Vuodesta 2001 Wimbledonin tennisturnauksessa käytettyjä tennispalloja on lahjoitettu eläinlajien suojeluun. Tennispallot ovat erinomaisia, vedenkestäviä koteja vaivaishiirille, kun niihin leikkaa pienen suuaukon!
Vaivaishiiret Ähtärissä
Vaivaishiiret asustavat Ähtäri Zoossa Rantaelämää-talossa. Hiiret ovat aktiivisia ja vilistävät menemään terraariossaan heiniä ja muita kiipeilytelineitä pitkin.
