Isänpäivä Ähtäri Zoossa
Ähtäri Zoossa juhlitaan isänpäivää 13.11. sekä ihmisten että eläinten kanssa! Eläinpuistosta löytyy monta eläinisää, mutta tuoreimmat näistä lienevät hiiripöllö Torstai, metsäpeura Kalle-Juhani sekä visentti Nuutti. Heille kaikille syntyi jälkikasvua viime keväänä. Hyvällä tuurilla eläinpuistovierailijat ovatkin jo kesän ja syksyn aikana päässeet tutustumaan näihin tuoreimpiin tulokkaisiin.
Monia erilaisia isiä
Isänpäivän kunniaksi onkin ajankohtaista tutustua, millaisia isiä luonnosta löytyykään. Eri eläinlajien välillä on nimittäin paljonkin vaihtelua siinä, miten urokset käyttäytyvät ja millainen rooli isällä on laumassa tai perheessä. Katsotaanpa hieman tarkemmin, millaisia erilaiset eläinisät ovatkaan.
Joutsenet ja pöllöt
Joutsenet, kuten myös suomalaisille tuttu kansallislintumme laulujoutsen, pariutuvat eliniäksi. Joutsenet myös hoitavat poikasiaan yhdessä, eli sekä äiti että isä osallistuvat tulokkaiden hoivaamiseen ja ruoan hankintaan. Joutsenperhe lähtee syksyisin myös yhdessä muuttomatkalle.
Myös pöllöisät hoitavat poikasiaan yhdessä emon kanssa, ja osallistuvat muun muassa poikasten ruokkimiseen. Pöllöt ja joutsenet (sekä koiraat että naaraat) puolustavat toisinaan aggressiivisestikin poikasiaan, jos tunkeilija erehtyy liian lähelle pesää.
Lumileopardi ja muut kissaeläimet
Usein kissaeläimillä emo on se, joka hoivaa poikasia, kun taas isä vaeltaa mieluiten yksin, eikä osallistu poikasten hoitamiseen millään tavalla. Näin on myös lumileopardin tapauksessa. Kuten kissaeläimet tyypillisesti (poislukien leijonat), myös lumileopardit ovat yksineläjiä, eli naaras ja uros elelevät erikseen, ja haketuvat toistensa seuraan vain kiima-aikana.
Visentti ja hirvi
Visenttilaumassa on tyypillisesti vain yksi aikuinen uros. Suuressa laumassa isän rooli ei ole niinkään vasikkaa hoivaava, vaan lajille tyypillisesti isokokoinen urosvisentti suojelee laumaansa erilaisilta saalistajilta, kuten karhuilta tai susilta. Uros saattaa olla jopa vaarallinen poikaselle. Vasikan hoivaamisen suorittaakin emä.
Uroshirvet ovat isokokoisia ja komeita. Joka vuosi ne myös kasvattavat sarvet, joilla ne usein kiima-aikaan käyvät kamppailua naaraiden huomiosta. Hirvi-isä ei osallistu poikasen hoivaamiseen, mutta saattaa kuitenkin pysytellä emän ja vasan lähettyvillä. Vasikka seuraa emäänsä usein vuoden, mutta sitten sen on aika itsenäistyä ja lähteä omille teilleen. Yleensä hirvet ovatkin yksineläjiä, mutta talvisin ne kerääntyvät pieniin, muutaman yksilön laumoihin, mikä helpottaa kulkemista ja antaa suojaa petoja vastaan.
Susi
Susilaumassa on usein yksi alfauros ja/tai alfanaaras, jotka ovat laumansa lisääntyvät yksilöt. Alfauroksella on siis usein yhdessä alfanaaraan kanssa jaettu johtajarooli, ja se on myös lauman muiden jäsenten isä. Sudet elävätkin usein tiiviissä laumassa, jossa jokaisella on oma paikkansa. Kuten johtajuus, myös vanhempien roolitus on jaettu isän ja äidin kesken. Isä ottaa osaa tuoreen tulokkaan hoitamiseen, ruokkimiseen ja myös puolustaa pentujaan erilaisilta uhilta.
