Ähtäri Zoo Farmi
Kotieläintila eli Farmi on monen pienen ja vähän suuremmankin lapsen ehdoton suosikki. Täällä voit rapsutella lampaita, leikkiä perinneleikkejä ja tutustua maalaistalon askareisiin.
Farmin eläinten ruokintakierrokset päivittäin klo 12.30.
Kesällä myös Farmin alue vilkastuu. Kauniissa päärakennuksessa toimii kesäisin yhdistyskahvila, jota pitävät lähiseudun yhdistykset. Kahvilan tarjonta muuttuu joka viikko siitä vastaavan yhdistyksen näköiseksi, terassilla voi nauttia milloin aitoja sotkun munkkeja ja milloin aamulla leivottua marjapiirakkaa.
Kesän 2025 yhdistykset ovat:
30.6 – 6.7. Soroptimistit ry
7. – 13.7. Ähtärin Sotilaskotiyhdistys ry
14. – 20.7. Mesimartat Ähtäri ry
Pajalta kantautuu Farmin sepän takomisen ääniä, astu peremmälle ja näe minkälaista sepän työ aikoinaan oli! Seppä on paikalla: ti-to ja la klo 10-16.
Farmin eläimet
Suomenlammas
Tilan suomenlampaat Mymmeli, Tuutikki, Hilda, Kutitus ja Kikatus rakastavat rapsutteluja ja tulevat mielellään veräjälle paijattaviksi. Lammas kasvattaa lämpimän villan, joka keritään yleensä kaksi kertaa vuodessa.
Suomenvuohi
Vuohi on vanhin lypsettävä kotieläin ja se on pienestä koostaan huolimatta tehokas maidontuottaja. Suomenvuohissa erikoista on se, että sekä kutut että pukit kasvattavat sarvet. Farmilla asustaa kolmen sukupolven vuohilauma johon matriarkka Lyyran lisäksi kuuluu sen tyttäret Lysti ja Lempi, sekä Lystin rupukkipoika Hippa.
Suomenkarja
Ennen 1960-lukua suomalaisissa navetoissa asusti pääasiassa suomenkarjaa, joita on kolmea eri rotua: itäsuomenkarja, länsisuomenkarja sekä pohjoissuomenkarja. Nämä alkuperäiset rotumme uhkasivat hävitä kokonaan tuottoisampien ulkomaisten rotujen syrjäyttäessä niiden paikan suomalaisilla tiloilla.
Farmin Tytti ja Varpu (ISK) sekä Lahja (PSK) edustavat kukin omaa rotuaan ja hurmaavat lempeillä luonteillaan.
Risteytyskani
Pupulassa asustavat Muru, sekä Murun tyttäret Olga ja Oili. Kesäisin nämä kaverukset muuttavat kesäkotiinsa tallin ja sepän pajan väliin, muina vuodenaikoina pupulan väen tapaat navetassa.
Risteytyskani
Pupulassa asustavat Muru, sekä Murun tyttäret Olga ja Oili. Kesäisin nämä kaverukset muuttavat kesäkotiinsa tallin ja sepän pajan väliin, muina vuodenaikoina pupulan väen tapaat navetassa.
Maatiaiskana
Maatila ei ole maatila, jos ei sen aamussa raikaa reipas ”kukkokiekuu!”. Farmin kanalassa maata kuopsuttelevat perinteiset maatiaiskanat. Suomalaiset maatiaiskanakannat on nimetty niiden löytöpaikan mukaan. Farmin kanalassa asustaa tyrnäväläistä ja piikkiöläistä kanakantaa. Muita maatiaiskanakantoja ovat muun muassa, horniolainen, kiuruvetinen ja savitaipaleen kana.
Suomenhevonen
Ennen kuin traktorit yleistyivät maatiloilla, kaikki tilan työt tehtiin hevosvoimin. Tästä ajasta muistuttaa suomenhevostamma Tullaus, jota voi rohkeasti taputella sen tullessa aidan varteen tervehtimään kävijöitä. Suomenhevonen on ainoa suomalainen hevosrotu ja sillä on 4 jalostussuuntaa: ravi-, ratsu-, työ- ja pienhevonen. Farmin Tullaus edustaa ravilinjaa (isä Rallaus, emänisä Turo).
Maatiaiskissa
Shetlanninponi
Lue mitä eläinpuistossa tapahtuu
