Kansainvälinen lajiensuojelutyö
Ähtäri Zoo avattiin 17. kesäkuuta 1973 ja se on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto. Eläinpuisto syntyi Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta ja ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi. Tänä päivänä puistossa on yli 50 eri eläinlajia. Perustamisestaan lähtien Ähtärin eläinpuiston tavoitteena on ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Tämän vuoksi puistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen lajeja. Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa eläinten hoitamista tarhaoloissa mahdollisimman luonnonmukaisesti.
Mikä on eläintarhojen ja -puistojen rooli suojelutyössä?
Ähtärin eläinpuisto hoitaa ja kasvattaa uhanalaisia eläimiä yhdessä muiden suojeluun osallistuvien eläintarhojen kanssa lajien säilymisen turvaamiseksi. Suurin osa Ähtäri Zoon eläimistä on syntynyt joko Ähtärissä tai toisissa eläintarhoissa. Kuten muutkaan vastuullisesti toimivat eläintarhat, Ähtäri Zoo ei osta tai myy eläimiä. Näin eläintarhat eivät tue laitonta eläinkauppaa, joka on yksi uhanalaisuuden tärkeimmistä syistä.
Kansainvälinen yhteistyö geneettisen monimuotoisuuden vaalimisessa
Kansainvälinen eläinlajien suojelutyö on tärkeä osa eläintarhojen toimintaa. Eläintarhojen tavoitteena on uhanalaisten eläinten ylläpito ja niiden perinnöllisen eli geneettisen monimuotoisuuden vaaliminen. Geneettisen monimuotoisuuden ylläpito on erittäin tärkeä osa lajiensuojelua, erityisesti ilmastonmuutoksen edetessä. Populaation korkea geneettinen monimuotoisuus toimii ikään kuin vakuutuksena tauteja ja muuttuvia olosuhteita vastaan. Eläintarhojen tekemän yhteistyön avulla on pystytty ylläpitämään suuri määrä lajeja, jotka olisivat muuten jo kuolleet sukupuuttoon. Vesikko on hyvä esimerkki Suomen luonnosta jo kadonneesta lajista, joka saatiin lisääntymään ensimmäisenä Ähtäri Zoossa. Euroopan biisoni olisi myös jo hävinnyt maapallolta ilman eläintarhoja: eläinlaji kuoli käytännössä sukupuuttoon luonnosta 1920- luvulla ihmisten toimien vuoksi, mutta eurooppalaisten eläintarhojen yhteistyöllä tarhoissa eläneet yksilöt saatiin lisääntymään ja kanta uudelleen elvytettyä. Nykyään euroopan biisoneita palautetaan jo luontoon!
Ympäristökasvatus
Yksi eläinpuistojen ja -tarhojen tärkeimpiä tehtäviä on lisätä eläinlajien ja luonnon tuntemusta sekä jakaa kasvatuksellista tietoa. Nykyaikana moni ihminen on vieraantunut luonnosta, jolloin myös eläinpuiston rooli kasvaa tiedon levittäjänä ja ihmisen ja eläinten kohtaamispisteenä. Sitä varten meillä Ähtärissäkin on asiaan perehtynyt ympäristökasvattaja, joka luo materiaaleja kouluille, ryhmille ja kaikille puistossa kävijöille. Ähtärin eläinpuistossa toimii myös Pikku-Karhun luontokoulu, josta voit lukea lisää täältä. Sesonkiaikaan Ähtärin eläinpuistossa järjestetään päivittäisiä eläinopastuksia, jotka kuuluvat päivälipun hintaan.
Tutkimustyö
Myös tutkimustyö ja sille aineiston tuottaminen on päivittäistä eläinpuiston toimintaa. Eläintenhoitajat keräävät näytteitä ja toimittavat niitä aina pyydettäessä ympäri maailmaa tehtävien tutkimusten tueksi. Luonnossa asuvilta eläinyksilöiltä näytteitä on usein hankala ja jopa mahdoton kerätä, kun taas tarhaoloissa eläviltä eläimiltä niitä saadaan vaivatta ja jopa eläimen itse sitä huomaamatta. Lisää eläinpuistossa tehtävästä tutkimuksesta voit lukea täältä.
Luontoonpalautus
Suurimpia onnistumisen hetkiä eläinpuistomme suojelutyössä ovat luontoonpalautukset. Myös jokainen eläinpuistossamme työtä tekevä toivoisi eläinten pystyvän elämään turvallisesti luonnossa, mutta monen uhanalaisen lajin kohdalla se ei ole mahdollista. Siksi suuren työn takana olevat luontoonpalautushankkeet ovat ainutlaatuisia. Ähtärin eläinpuistosta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja, hankkeesta voit lukea lisää tämän sivun alaosasta. Luontoonpalautukset tehdään kansainvälisen luonnonsuojeluliiton eli IUCN:n ohjeiden mukaan, ja ne edellyttävät tarkkoja selvityksiä ja yksilöiden sopeuttamista ennen niiden vapauttamista luontoon. Hankkeet ovat kalliita ja aikaa vieviä, jonka vuoksi ne tehdään yleensä yhteistyössä muiden eläintarhojen kanssa.
Mikä on EAZA ja miksi Ähtäri Zoo kuuluu siihen?
Euroopan eläintarhajärjestö (European Association of Zoos and Aquaria) EAZA on eurooppalaisten eläintarhojen- ja puistojen sekä yleisöakvaarioiden kattojärjestö, joka perustettiin vuonna 1992.
- EAZA luo raamit vastuulliselle ja toimivalle eläintarhatoiminnalle ja valvoo jäsentensä toiminnan toteuttamista.
- Se koordinoi uhanalaisten eläinlajien kantakirjoja, jotta uhanalaiset lajit pysyisivä terveinä ja lisääntyminen olisi suunnitelmallista.
- Suomalaisista eläintarhoista EAZA:n jäseniä ovat Ähtärin eläinpuiston lisäksi Korkeasaaren eläintarha sekä Ranuan eläinpuisto.
Myös Ähtärissä jokaisen lajin lisääntymistä mietitään aina etukäteen intendentin, eläintenhoitajien sekä EAZA:n lajikoordinaattoreiden kanssa. Osa Ähtärissä syntyvistä eläimistä jää tänne asumaan, osa siirretään toisiin hyväksi tiedettyihin eläintarhoihin lajikoordinaattorin suositusten mukaan. Siirtojen seurauksena vältetään lähisukuisten eläinten lisääntyminen eli sisäsiitos, ja siten taataan lajien geenien monimuotoisuuden säilyminen.
EEP
EEP-ohjelma (EAZA Ex-situ Programme) on EAZA:n sisällä koordinoitu uhanalaisten lajien suojeluohjelma. Jokaisella EEP-lajilla on oma koordinaattori, joka suosittelee yksilöiden siirtymistä tarhasta toiseen sekä yksilöiden lisääntymistä keskenään. EEP-ohjelman sisällä tehdään myös yhteistyötä tiedon jakamisessa, tutkimuksessa ja muiden lajien suojelussa verkostoon kuuluvien tarhojen kesken.
EEP-lajeja Ähtärissä ovat karhu, ilves, saukko, ahma, metsäpeura, pikkupanda, lumileopardi, takini, tunturipöllö, viirupöllö, kiljuhanhi, valkoturpakauris ja visentti.
MetsäpeuraLife
MetsäpeuraLIFE oli seitsemän vuoden (2016–2023) mittainen metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitoprojekti, jonka keskeisimpänä tavoitteena oli palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Palautuskohteiksi valittuihin Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin vapautettiin metsäpeuroja totutustarhauksen jälkeen. Molempien kansallispuistojen tuntumassa elää nyt muutaman kymmenen yksilön kokoinen, lisääntyvä metsäpeurakanta. Totutustarhoissa peurat harjoittelevat luonnossa selviytymistä ihmisen seurannassa ja suojassa pedoilta. Eläintarhoilla on merkittävä rooli hankkeessa, sillä lähes kaikki totutustarhojen kantaeläimet ovat syntyneet eläintarhoissa.
Myös Ähtäri Zoo oli mukana MetsäpeuraLIFE-hankkeessa. Hankkeen aikana Ähtärissä syntyneet metsäpeurat ovat siirtyneet totutustarhaan ensimmäisen kerran vuonna 2017. Kaikkiaan totutustarhoihin siirtyi Ähtäristä 13 metsäpeuraa. Lisäksi Ähtäristä tulleet vaatimet ovat vasoneet totutustarhassa ja tuottaneet siellä 11 vasaa. Tavoitteena on ollut, että hankkeen loputtua sekä Lauhanvuoren että Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa eläisi muutaman kymmenen yksilön kokoinen, kasvava metsäpeurakanta. Tämä tavoite on onnistunut hyvin, sillä molemmilla alueilla elelee n. 40-50 yksilön kokoinen metsäpeurakanta. Sen onnistumista vahvistaa mm. Pirkanmaalla Seitsemisessä viime keväänä syntynyt ensimmäinen villi vasa. Totutustarhasta vapautettiin ensimmäisen kerran metsäpeuroja syksyllä 2019. Kaikkiaan vapauteen on nyt päässyt 81 yksilöä.
Vapautetuista metsäpeuroista osalle on asennettu satelliittipanta tai korvaan kiinnitettävä GPS-seurantalaite. Näin metsäpeurojen liikkeistä ja selviytymisestä saadaan tietoja myös jatkossa.
MetsäpeuraLIFE-hankkeeseen osallistuneet hakevat tukea hankkeen jatkamiselle myös tulevaisuudessa, koska hanke oli kaikinpuolin merkittävä ja onnistunut yhteistyö.
Pandojen suojeluhanke
Isopandan suojeluhankkeen tavoitteena on pandojen ja niiden luontaisten elinalueiden suojeleminen. Ähtäri Zoo osallistui pandojen suojeluhankkeeseen vuosina 2018-2024. Hankkeen aikana eläinpuistossa asuivat pandapariskunta, Lumi ja Pyry, joiden avulla kerättiin lajin suojelua edistävää tutkimustietoa ja kerrottiin lajin sekä biodiversiteetin suojelusta yleisölle. Hankkeen puitteissa Ähtäri Zoo myös tuki Kiinassa tehtävää lajin luontaisten elinalueiden suojelutyötä, tutkimusta sekä villieläinsairaalan toimintaa.
Lue mitä eläinpuistossa tapahtuu
