Lapinpöllö
Strix nebulosa Lapinpöllö on huuhkajan jälkeen Suomen toiseksi suurin pöllö. Lapinpöllö pesii nimensä mukaisesti pääasiassa Pohjois-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalta Lounais-Lappiin sekä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, mutta satunnaisia pesintöjä esiintyy myös Keski- ja Etelä-Suomessa. Parhaina myyrävuosina laji pesii hajanaisesti myös Satakunnan, Itä-Hämeen ja Etelä-Karjalan kuusivaltaisissa havu- ja sekametsissä. Lapinpöllö suosii iäkkäitä, aukioiden, metsäpeltojen ja soiden pilkkomia, melko luonnontilaisia metsiä. […]
Mandariinisorsa
Aix galericulata Mandariinisorsa on alun perin itäaasialainen laji. Istutusten avulla se on levinnyt muun muassa Eurooppaan. Isossa-Britanniassa villiytynyt kanta elänyt jo 1900-luvun alusta alkaen. Alkuperäisillä esiintymisalueillaan mandariinisorsa on muuttolintu. Mandariinisorsa viihtyy soistuneiden järvien ja jokien läheisyydessä, mutta se suosii myös tulvapeltoja ja niittyjä. Laji pesii puunkolossa. Vesilintuna ja puolisukeltajana mandariinisorsien pääasiallinen ravinnonlähde ovat vesikasvit, mutta […]
Mäyrä
Meles meles Mäyrä on Suomen toiseksi suurin näätäeläin ahman jälkeen. Toiselta nimeltään mäyrää kutsutaan myös metsäsiaksi. Metsäsika nimitys tulee mäyrän tavasta tonkia maata. Mäyrä on aktiivinen hämärällä, minkä vuoksi sitä näkee harvoin luonnossa. Mäyrä jättää kuitenkin jälkeensä kuoppia ja auki kaivettua kantoja, joista se on etsinyt ravintoa. Hyvät mahdollisuudet törmätä mäyrään on sateiden jälkeen, jolloin […]
Metsähanhi
Anser fabalis Metsähanhi on pohjoisen syrjäseuduilla viihtyvä laji. Se pesii syrjäseutujen laveilla, vetisillä soilla, joskus metsälampien vaikeakulkuisilla nevareunuksilla. Metsähanhia esiintyy harvalukuisena pesimälintuna Keski-Suomen soilla. Valtaosa kannasta pesii kuitenkin Pohjois-Suomessa. Suomen kannaksi arvioidaan 1 000–2 500 paria. Hanhipari palaa vuodesta toiseen samalle suolle, ja muuton varrella olevat levähdyspaikat säilyvät samoina. Pesä on kuloheinillä tai muualla kuivalla […]
Metsämyyrä
Myodes glareolus Tiedätkö, mikä on Suomen yleisin nisäkäs? Vastaus on metsämyyrä. Se asuttaa Suomea koko maassa Pohjois-Lappian lukuunottamatta. Metsämyyriä arvioidaan asuvan maassamme noin 300 miljoonaa yksilöä! Metsämyyrä viihtyy yleisimmin metsissä, metsien ja soiden reunoilla ja hakkuuaukeilla sekä myös puutarhoissa. Tiheä aluskasvillisuus on oleellinen kaikissa elinympäristöissä. Talvisin metsämyyrää voi tavata myös sisätiloista esim. ulkorakennuksista ja ullakoilta. […]
Rantakäärme
Natrix natrix Rantakäärme on ihmiselle vaaraton ja rauhoitettu koko maassa. Se on Suomen suurin käärmelaji. Sillä on vaaleat tai keltaiset niskalaikut. Joskus laikut puuttuvat, ja silloin rantakäärmeen voi sekoittaa mustaan kyyhyn. Tällöin paras tuntomerkki on lempeä katse, sillä rantakäärmeen silmäterä on pyöreämpi kuin kyyn. Rantakäärmeen häntä on pitkä ja se kapenee hitaasti. Sen keho on […]
Rupikonna
Bufo bufo Rupikonnaa tavataan yleisenä maamme etelä- ja keskiosissa sekä harvalukuisempana napapiirin pohjoispuolelle asti. Se on Euroopan yleisimpiä sammakkoeläimiä. Rupikonna on yöeläin. Rupikonnan silmät ovat suuret ja valoherkät, minkä ansioista se näkee hyvin hämärässäkin. Rupikonna elää monenlaisissa ympäristöissä, kuten metsissä, niityillä ja puutarhoissa. Se on paikkauskollinen laji, joten se viihtyy tietyllä alueella pitkään. Vaihtolämpöinen […]
Sinisorsa
Anas platyrhynchos Sinisorsa eli heinäsorsa on suurin puolisukeltajasorsamme. Kaikissa höyhenpuvuissa varmin tuntomerkki on leveä sininen siipipeili, jota molemmin puolin reunustaa musta ja valkea juova. Sinisorsa on hyvin sopeutuvainen laji ja se asustaa niin järvien kuin merien tuntumassa. Ja pesiipä se myös kaupunkien puistoissa. Pesimäkannaksi arvioitu noin 200 000 paria. Sinisorsa on yleisin riistalintumme. Ravinto […]
Täpläkauris
Dama dama Täpläkauris eli vanhalta nimeltään kuusipeura esiintyi jääkauden Euroopan harvapuustoisissa metsissä. Fossiililöydösten mukaan laji on mahdollisesti elänyt Euroopassa jo kivikaudella. Jalkamiehenä liikkuneelle metsästäjälle täpläkauris oli juuri sopivan kokoinen saalis. Euroopan täpläkauriit kuolivatkin sukupuuttoon jo esihistoriallisella ajalla. Niitä jäi jäljelle vain Turkin ja Persian vuoristometsiin. Foinikialaiset toivat täpläkauriita takaisin Eurooppaan uhrieläimiksi. Roomalaiset viehtyivät lajiin ja […]
Vaivaishiiri
Micromys minutus Euroopan pienimpänä jyrsijänä vaivaishiiri painaa keskimäärin vain noin kuusi grammaa. Vaivaishiiren selkäpuoli on punaruskea ja vatsa valkoinen. Pää on pyöreä ja kuono suippeneva. Vaikka vaivaishiiri on aktiivinen läpi vuoden, talvella sen aktiivisuus on vähäisempää painottuen yöaikaan ja laji viettää enemmän aikaa muiden pikkujyrsijöiden kaivamissa maakäytävissä. Kesällä vaivaishiiri puolestaan liikkuu vuorokauden ympäri. Vaivaishiirtä esiintyy […]