Valkohäntäkauris
Odocoileus virginianus Valkohäntäpeura ei kuulu Suomen alkuperäiseen lajistoon, vaan se on istutettu Vesilahden Laukkoon vuonna 1934, jolloin amerikansuomalaiset lahjoittivat ensimmäiset yksilöt synnyinmaansa metsästäjille metsästettäväksi. Tällöin eläintä kutsuttiin myös laukonpeuraksi. Muutamasta yksilöstä alkunsa saanut kanta on levinnyt voimakkaasti Lounais- ja Etelä-Suomessa. Hämeessä valkohäntäpeura on nykyisin merkittävä riistaeläin. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanta-arvio Suomessa vuonna 2018 oli 98 000 […]
Viirupöllö
Strix uralensis Viirupöllö on pohjoisella havumetsävyöhykkeellä viihtyvä laji. Sen esiintyminen painottuu itään. Sitä tavataan pesivänä lintuna lähes koko Suomessa, mutta runsaimmin niitä on Etelä- ja Keski-Suomessa. Ravinnon saatavuus talvella rajoittaa viirupöllön esiintymistä pohjoisessa, sillä se ei kokonsa puolesta pysty sukeltamaan lumihangesta myyriä, eikä se ole sopeutunut vaeltamaan ravinnon perässä pesimisalueiltaan. Se onkin paikkalintu, joka ei […]
Villisika
Sus scrofa Villisika on samaa lajia kuin kesy sika. Se on voimakasrakenteinen ja aikuisena tummakarvainen sika. Villisian ihonhoitorutiineihin kuuluvat mutakylvyt. Porsaat ovat vaaleanruskeita ja raidallisia, mikä toimii suojavärinä poikasille kasvillisuuden seassa. Karjuilla kulmahampaat kasvavat läpi elämän torahampaiksi. Villisiat ovat laumaeläimiä ja laumaa johtaa yleensä suurikokoinen emakko. Kiima-ajan ulkopuolella urokset liikkuvat yksinään, karjut jättävät yleensä lauman […]