Kiljuhanhi
Anser Erythropus Kiljuhanhi on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja, se kuuluu romahdusmaisesti vähentyneiden lintulajiemme joukkoon. Kiljuhanhi on Tunturi-Lapin pesimälintu, joka on viimeksi todistetusti pesinyt Suomessa kesällä 1995. Tämänhetkinen kananarvio Suomessa on 0–5 paria ja Pohjoismaissa 30–35 paria. Kiljuhanhi oli yleinen ennen toista maailmansotaa, ja oli tällöin Tunturi-Lapin runsaslukuisin hanhilaji. Laji elää tunturialueilla tunturivesistöjen tuntumassa ja on […]
Lumileopardi
Panthera uncia Kissaeläimet ovat kaikkein kehittyneimpiä lihansyöntiin, ja niiden ravinto koostuukin lähes yksinomaan lihasta. Lumileopardi saalistaa villejä vuorilampaita ja -vuohia sekä alppikauriita. Tärkeintä saalista ovat puolilampaat eli baraalit, siperianvuohet ja argaalit (lammaslaji). Lisäksi sille kelpaavat mm. murmelit, jänikset, jyrsijät ja kanalinnut. Luonnollisten saaliiden puuttuessa lumileopardit tappavat myös kotieläimiä, mikä aiheuttaa kitkaa paikallisen väestön kanssa. Lumileopardi […]
Takini
Budorcas taxicolor taxicolor Takini eli härkägemssi kuuluu onttosarvisiin ja edelleen vuohieläimiin. Nimensä mukaisesti sen sarvet ovat ontot ja pysyvät eläimen päässä koko sen elämän ajan. Takini on Budorcas-suvun ainoa edustaja ja laji tulikin länsimaalaisten tietoisuuteen vasta vuonna 1910. Nykyään takini on Bhutanin kansalliseläin. Laumaeläin Takini on laumaeläin. Takinit kerääntyvät talvella pieniin laumoihin (parikymmentä yksilöä), […]
Tunturipöllö
Bubo scandiacus Tunturipöllö on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja harvinainen Lapin asukki. Maailmanlaajuisesti lajin levinneisyys keskittyy pohjoiselle napaseudulle. Tunturipöllöt voivat pesiä vain siellä missä myyriä ja sopuleita on paljon. Pikkunisäkkäiden kannat vaihtelevat vuodesta toiseen ja tunturipöllöt joutuvat vaeltamaan jopa tuhansia kilometrejä ruokamaiden perässä. Tunturipöllökoiraat ovat lumivalkeita, naaraiden ja nuorten yksilöiden väritys vaihtelee valkeasta tummiin juoviin. Valkoinen […]