Kuulumisia Ähtärin lumileopardiparilta
Monet varmasti muistavatkin, että alkuvuodesta lumileopardimme Juma etsi kumppania –tositarkoituksella. Korkeasaaren lumileopardiuros Lux, tutummin Vallu, oli EAZA:n lajikoordinaattorin mielestä täydellinen kumppani, eli match löytyi verrattain nopeasti ja läheltä.
Eläinten lisääntyminen ja säännölliset siirrot EAZA-eläintarhojen välillä ovat välttämättömiä ikärakenteeltaan ja genetiikaltaan terveiden populaatioiden ylläpitämiseksi. Kyse onkin tiukasti järjestetyistä liitoista: Jokaisella EEP-ohjelman lajilla on oma koordinaattorinsa, joka antaa suositukset yksilöiden siirroista tarhojen välillä ja niiden lisääntymisestä keskenään. Koordinaattori päättää myös siitä, minkä eläinten annetaan saada jälkeläisiä keskenään, ja minkä lisääntymistä ei suositella. Uusi lumileopardipari sai lisääntymisluvan, joten kiima-ajan lähestyessä valmistauduttiin päästämään Juma ja Vallu samaan tarhaan ja päättämään itse mihin tutustuminen johtaa.
Lumileopardeilla oli kevättä rinnassa
Ähtärissä Vallu on ensimmäistä kertaa oman lajinsa naaraan naapurina, joten luonnollisesti myös jännitystä oli ilmassa. Tutustuminen mahdollistettiin vaiheittain, jotta eläintenhoitajat pystyivät seuraamaan molempien reaktioita ja mukautumaan sen mukaan. Lumileopardien hoitaja Jenna Heinonen kertoo, että ensimmäisellä tapaamisella oli pientä rähinää, joka kuuluu asiaan, etenkin jos uros on naaraan mielestä liian innokas tutustumaan lähemmin, mutta sen jälkeen parin tutustuminen jatkui rauhallisemmin.
Voi Juma!
Vallun ja Juman kiima-ajan yhteiselo sujui varsin hyvin, ja he viettivät neljä rakkaudentäyteistä päivää, eli parittelua on ollut paljon, mutta aivan kuten muillakin eläinlajeilla parittelu ei aina johda jälkeläisiin. Heinonen toteaa, että rauhaisa yhteiselo ja parittelu kertovat, että naaras on hyväksynyt uroksen ja pari on toisilleen sopiva. Puistossa kävijätkin ovat saattaneet huomata lumileopardien tyytyväisen hyrinän aidan takaa toisilleen.
Kesällä siis jännitämme, oliko romanttisella yhteiselolla toivottuja seurauksia, vai oliko tämä ensimmäinen kevät vain ahkeraa harjoittelua tuleville vuosille.
Lue täältä aikaisempi blogipäivityksemme Juman ja Luxin deittailusta.
Mikäs sen parempaa kuin koulupäivä, joka on kuin yhtä välituntia! Lapset pääsevät nauttimaan luonnosta, raikkaasta ja puhtaasta ulkoilmasta, samalla Ähtärissä pääsee näkemään uhanalaisia eläinlajeja ja oppimaan paljon uutta huomaamattaan. Heti bussin saavuttua eläinpuiston parkkipaikalle, käy opettaja lipunmyynnin kautta varmistamassa retkelle osallistujien määrän (koska veloitamme ainoastaan toteutuneiden tulijoiden mukaan), sieltä ope saa mukaansa sisäänpääsyliput ja kartat ja voi suunnata ryhmän kanssa aloittamaan päivää eläinten metsässä.
Eläinpuistovierailu Ähtärissä tarkoittaa oikeastaan kolmea eri kohdetta samassa paikassa: pandataloa, eläinpuistokierrosta ja kotieläinpihaa eli Farmia. Heti alkajaisiksi pääsee tutustumaan pandataloon ja näkemään maailman pohjoisimmat pandat Lumin ja Pyryn leikeissään. Aamu kannattaakin aloittaa heti pandaopastukselle osallistumalla, siinä kuulee vaikka mitä uutta tietoa pandoista ja niiden ainutlaatuisesta ruokavaliosta ja hoidosta. Pandatalolta jatketaan suoraan metsäiselle eläinpuistokierrokselle, jossa lapset voivat kulkea turvallisesti itsekseen.
Jos retkellä on mukana omat eväät, voi ne hyvin syödä eläinpuistokierroksen puolessa välissä tunnelmallisesti laavun äärellä, Kaakkolammen rannalla, kierroksen päätteeksi bussissa tai aurinkoisena päivänä pandatalon terassilla. Ruokailu hoituu kätevästi myös meidän tiloissamme, nimittäin viereisessä ravintola Mesikämmenessä katetaan päivittäin lapsille suunniteltu Mesibuffet! Luokkaretkelle tyypilliseen tapaan tietenkin herkkuja oukki doukista dipattaviin tikkareihin on saatavilla lipunmyynnissä, Pandatalon deli & cafessa sekä kierroksen puolivälissä Kaakkolammen kahvilassa.
Toukokuussa 6.-31.5. on puistossa arkena päivittäiset eläinopastukset, jotka pitää eläintenhoitajamme tai ympäristökasvattajamme -eli taatusti paikallaan olevan alan asiantuntija. Luokkaretkipäivän aikana osuu kohdalle väistämättä ainakin yksi opastus, koska niitä järjestetään kahden ja puolen tunnin aikana yhteensä viisi ja juuri luokkaretkivierailijoille tyypilliseen aikaan aamupäivästä. Opastukset kestävät n. 20min ja sen aikana opas kertoo kyseisestä eläinlajista, sen suojelusta ja hoidosta, meillä asuvista eläinyksilöistä sekä yleensä eläinpuistotyöstä. Opastuksilla jää myös aina hyvin aikaa kysymyksille!
Toukokuun 6.-31.5. opastusajat ja eläinlajit ovat seuraavat:
klo 10.15 panda
klo 10.45 pikkupanda
klo 11.15 karhu
klo 12.30 metsäpeura ja takini
klo 13.00 ahma
Tänä vuonna tulevaa luokkaretkeä eläinpuistoon voi fiilistellä jo yhdessä koulussa virikkeitä tehden! Eläintenhoitajamme keräsivät neljän eri virikkeen teko-ohjeet koululaisille, lähetämme ohjeet kaikille luokkaretken varanneille. Näppärissä ohjeissa syntyy jopa vessapaperirullasta ihana virikehetki ahmalla tai pikkupandalle! Virikkeet ovat äärimmäisen tärkeitä tarhaoloissa eläville eläimille, ja niiden tekeminen onkin yksi eläintenhoitajien kokovuotisista tehtävistä. Mutta nyt toukokuun aikana eläintenhoitajat saavat tähän apukäsiä ympäri Suomea.
Luokkaretkellä Ähtärissä lapset saavat päivän askelmäärän täyteen huomaamattaan raikkaassa ilmassa ja elämyksiä joita muistellaan taatusti isonakin. Kotiin palaavat väsyneet, mutta uudesta näkemästään innostuneet lapset, ehkä jopa joku tuleva eläintenhoitaja tai eläinpuiston intendentti! Vierailun jälkeen osataan luetella vaikka mitä uhanalaisia eläinlajeja, kertoa niiden suojelusta ja kuvailla miltä bambun narskutus kuulostaa pandan hampaissa ja miltä lampaan pehmeä villakarva tuntuu käsissä.
Odotamme innolla kevään ja kesän vierailijoita, on ilo ja kunnia tehdä työtä eläinpuistossa ja mahdollistaa ympäristökasvatus ainutlaatuisella elämyksellisellä tavalla.
Muistatko sinäkin vielä lapsuuden eläinpuistovierailusi?
Listasimme helmikuun aikana 50 syytä tulla luokkaretkelle Ähtäriin, joten syitä kyllä riittää. Luokkaretket ovat oppilaiden suosikkeja – eikä ihme! Päivä on taatusti poikkeus koulupäivien rutiiniin ja monelle lapselle luokkaretki on kesän ainut kotikaupungin ulkopuolelle tehtävä matka vanhempien ollessa töissä.
Kotoa saadaan usein muutama kolikko, jonka saa käyttää retkellä haluamaansa matkamuistoon tai vaikka kevään ensimmäiseen jätskiin. Meilläkin matkamuistomyymälässä pienten käsien ojentamat kolikkokasat ovat aina yhtä sydäntä sulattavia ja oman rahan käyttäminen itselle mieluisaan asiaan on hieno kokemus jo itsessään monelle pienelle.
Me saamme täällä eläinpuistossa nauttia luokkaretkeläisten vastaanotosta, mielenkiintoisista kysymyksistä, iloisista äänistä ja käsin kosketeltavasta lomatunnelmasta. Mutta luokkaretken järjestäminen, se vasta projekti onkin! Yksi haluaa seikkailupuistoon, toinen kylpylään ja kolmas haluaisi vain syömään ravintolaan! Miten valita kaikille mahdollisimman mieluinen kohde?
Tassuterapiaa, eläinopastuksia ja retkitunnelmaa
Koska jokainen lapsi on yksilö, on kaikkien toivekohteen täyttäminen lähes mahdotonta. Silloin kannattaakin keskittyä monipuoliseen kohteeseen, joka viihdyttää ja tukee arvoja.
Ähtärin eläinpuistossa pääsee viettämään aikaa luonnossa, ja me kaikki tiedämme jo pelkästään sen terveyshyödyt! Sen lisäksi puistokävelyllä bongaa yli 50 eri eläinlajia, joista moni on äärimmäisen uhanalainen, kuten lumileopardi ja pikkupanda. Toukokuun ajan eläinpuistossa on luokkaretkeläisiä varten eläintenhoitajien pitämiä eläinopastuksia, jotka kuuluvat lipun hintaan. Pandatalossa puuhailevat Suomen pandapariskunta Lumi ja Pyry, ja Farmilla pääsee rapsuttelemaan lampaita, vuohia, lehmiä ja hevosia. Tassuterapiaa kerrassaan!
Toiminnallisen retkipäivän saa eläinpuistoreitin lisäksi käymällä kiipeilypuisto Flowpark Ähtäri Zoossa tai Hotelli Mesikämmenen kylpylässä vastapäätä eläinpuistoa. Jos lapset kaipaavat lisää ostostelua, voi tulo- tai menomatkalla pysähtyä 15min päässä olevaan Tuurin kauppakylään.
Mitä uutta tänä vuonna?
Tänä vuonna lähetämme luokkaretkelle tuleville kouluille virikeohjeita, jotka eläintenhoitajat ovat koonneet valitsemilleen eläinlajeille. Nämä helposti tehtävät virikkeet voi luokkaretkellä tuoda paikan päälle ja luovuttaa eläintenhoitajille -ehkä pääset jopa näkemään miten virikkeet ilahduttavat eläintemme päivää! Virikkeiden teko on eläintenhoitajille tuttua puuhaa, mutta sesonkiaikoina niiden tekemiseen otetaan mielellään apukäsiä. Näin puiston eläimet saavat mielekästä tekemistä, joka tukee niiden lajityypillistä käyttäytymistä ja virkistää päivää. Tässä, jos jossakin, pääset todella vaikuttamaan!
Pienet koululaiset ovat ympäri Suomea jo harjoitelleet hiihtämistä ja luistelua, hiihtoladut on avattu ja talven hiihtokausi monessa talossa jo aloitettu. Suomessa ollaan jälleen valmiita nauttimaan aurinkoisesta, lumisesta ja aktiivisesta talvilomasta! Talviloman suunnittelu on varmasti monella vielä hiukan vaiheessa, joten kerrotaanpa lyhyesti mitä meillä on tarjolla:
Eläinopastukset 24.2-2.3.
Eläinpuisto, pandatalo ja Farmi ovat auki joka päivä klo 10-15 ja 24.2. alkaen aukioloaika pitenee valoisampien päivien myötä jolloin puisto on auki klo 10-17. Kesällä suositut eläinopastukset eläintenhoitajan vetämänä viihdyttävät myös hiihtolomaviikolla 9, 24.2-2.3. Silloin päivittäin järjestetään viisi opastusta, jotka kestävät n. 20-30min. Opastettavat eläimet vaihtelevat hiukan, eli voit katsoa suosikkisi mukaan vierailupäivän, tai jos käyt kahtena peräkkäisenä päivänä pääset taatusti kuulemaan taas jotain uutta.
Eläinopastukset, parillinen päivä
Klo 10.00 panda
Klo 10.45 pikkupanda
Klo 11.30 hirvi
Klo 13.00 panda
Klo 13.45 ilves
Eläinopastukset, pariton päivä
Klo 10.00 panda
Klo 10.45 pikkupanda
Klo 11.30 lumileopardi
Klo 13.00 panda
Klo 14.45 visentti
Lisäksi Ähtäri Zoon farmilla on ruokintakierros eläintenhoitajan johdolla 24.2.-2.3. joka päivä klo 12.30. Silloin eläintenhoitaja kertoo ruokittavista eläimistä lyhyesti, jakaa eläinten herkkuja joita pääsee antamaan kädestä meidän rapsutettaville lampaille, vuohille, lehmille ja hevosille. Nämä ruokintakierrokset ovat niin lasten kuin aikuistenkin suosikkeja.
Ähtäri Zoon MTB -talvimaastopyöräilytapahtuma
Oletko talvimaastopyöräilyn ystävä? Tai ehkä olet aina halunnut kokeilla talvella sähköfatbikella menoa, mutta omaa ei ole vielä odottamassa autotallissa? Nyt siihen on mahdollisuus! Lauantaina 24.2. järjestetään jo toista kertaa alueellamme talvimaastopyöräilytapahtuma yhteistyössä Ähtärin matkailun, Ähtärin kaupungin, eläinpuiston ja Valpas ry:n kanssa. Pyöräilemään voi lähteä yksin tai koota oman porukan, sarjoja löytyy aina 10km lenkistä 50km lenkkiin. Lue lisätietoja suoraan täältä, ja ilmoittaudu mukavaan talvipäivän tapahtumaan!
Keilausta ja kylpylässä rentoutumista
Ulkona puuhamisen lisäksi voit nauttia myös kylpylä Mesikämmenen lämpimistä poreista ja rentoutua saunassa. Aamukylpylä kuuluu Hotelli Mesikämmenessä majoittuville hintaan, mutta kylpylään voi tulla myös muut kuin hotellin asukkaat, silloin aamu-uinnin hinta on aikuisilta 4€ ja lapsilta 2€. Iltauintien lippuhinta on aikuisilta 6€ ja lapsilta 4€. Voit katsoa lisätietoja kylpylästä kaupungin sivuilta. Kylpylä on auki talvilomaviikolla seuraavasti:
ma-su 8-10 (kylpylästä oltava ulkona klo 10)
ma-pe 15-21 (sisään klo 20.00 asti)
la 15-20 (sisään klo 19.00 asti)
su 15-18 (sisään klo 17.00 asti)
Hotelli Mesikämmenen vastaanoton yhteydessä sijaitseva Ähtärin keilahalli on myös avoinna joka päivä.
Ma-pe 12:00-16:00 15 €/rata/h
Ma-to 16:00-19:00 20 €/rata/h
Pe 16:00-19:00 25 €/rata/h
La 12:00-19:00 25 €/rata/h
Su 12:00-17:00 20 €/rata/h
Kenkävuokra 1,50 €/pari
Ä-klubille tanssimaan ja kuuntelemaan Irinaa
Lauantaina 24.2. Ä-klubin lavalle nousee upea Irina. Irina on energisellä, monipuolisella ja hienolla tuotannollaan noussut yhdeksi kotimaisen poprockin kiintotähdeksi, jonka lähes kaikki julkaistut albumit ovat yltäneet platinakantaan. Energistä keikoistaan tunnettu Irina nauttii esiintymisistä ja suosittuna live-esiintyjänä hän on yksi ahkerimmin keikkailevista artisteista Suomessa. Varmista paikkasi suosittuun artisti-iltaan ja osta liput ennakkoon tiketistä.
Lounas ja kahvit Pandatalon Deli & Cafessa, illallinen Ravintola Mesikämmenessä
Ähtärin Pandatalossa sijaitsee moderni Deli & Café, joka on auki kesäsesonkina sekä lomakausina. Nyt talvilomalla pandatalon kahvila avaa ovensa lauantaina 24.2. aina seuraavaan lauantaihin 2.3. asti. Pandakahvila on auki silloin päivittäin klo 10-17 ja lounas on tarjolla klo 11-15. Lounaaseen (12,90€) kuuluu kattava salaattipöytä, vegaanikeitto, lihapullat ja muusi, ja kahvi/tee.
Illallisen voi nauttia tunnelmallisessa ravintola Mesikämmenessä, joka on auki seuraavasti:
ma-la klo 17:00-20:30
Poikkeuksena normaaliin ravintolan talven aukioloaikoihin:
Perjantai 23.2.2023 avoinna klo 17:00-22:00
Lauantaina 24.2.2023 avoinna klo 15:00-18:00, klo 18:00 lähtien ravintola muilta suljettu yksityistilaisuuden vuoksi.
Voit tutustua a la carteen täällä.
Majoittuessasi Hotelli Mesikämmenessä aivan vastapäätä eläinpuistoa, voit valita Ähtäri Zoo -paketin jolloin varaukseen sisältyvät liput ovat voimassa kahtena peräkkäisenä päivänä!
Eläinpuiston somessa kiertää huhu, että lumileopardimme Juma etsii kumppania – tositarkoituksella. Kuka tahansa ei kuitenkaan kelpaa, vaan sen täytyy olla Korkeasaaren Lux. Mutta mistä voi tietää, että toinen on Se Oikea, jos ei ole koskaan edes tavannut?
Taustalla on EAZA:n EEP-ohjelma – siis mikä?
Euroopan eläintarhojen kattojärjestö EAZA koordinoi uhanalaisille lajeille tarkoitettua EEP-suojeluohjelmaa (EAZA Ex-situ Programme), johon myös lumileopardi kuuluu. Ohjelman nimi viittaa eläinten luonnollisen elinympäristön ulkopuolella tapahtuvaan suojeluun. Suojeluohjelman tärkein tavoite on ylläpitää uhanalaisten eläinlajien terveitä tarhakantoja ja tukea siten niiden suojelua luonnossa.
Ennen EEP-ohjelmaan hyväksymistä asiantuntijaryhmä (EAZA Taxon Advisory Group, TAG) tekee tarkan analyysin eläinlajin ominaisuuksista, suojelutarpeesta sekä EEP-ohjelman hyödyistä. Jokaiselle EEP-ohjelman eläinlajille on tarkasti määritelty, kuinka ohjelma edesauttaa kyseisen lajin suojelua ja mitä hyötyä ohjelmaan kuulumisesta on. Lajikohtaiset hyödyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: suoraan ja epäsuoraan suojelua edesauttavat syyt sekä muut kuin suojeluun liittyvät hyödyt.1
Suora suojelu turvaa lajien säilymistä luonnossa käytännössä. Yksi eläintarhakantojen tärkeimpiä tehtäviä onkin toimia eräänlaisena vakuutuksena, mikäli luonnonvaraista kantaa uhkaa sukupuutto. Visentti on esimerkki lajista, joka ehti jo kuolla sukupuuttoon luonnossa, mutta pystyttiin palauttamaan luontoon eläintarhoista. Nykyään Euroopassa elää noin 2 500 luonnonvaraista visenttiä2.
Epäsuora suojelu auttaa lajin tulevaisuuden turvaamisessa, mutta ei ole välttämätöntä sen säilymiseksi. Eläintarhat tarjoavat resursseja, tietotaitoa ja keräävät rahoitusta luonnollisessa elinympäristössä tapahtuvan in situ -suojelun käyttöön. Esimerkiksi lumileopardien suojelujärjestö Snow Leopard Trustille (https://snowleopard.org/) kerätään rahoitusta eläintarhojen kautta. Eläintarhoissa voidaan myös toteuttaa tutkimuksia, jotka tuottavat luonnonvaraisten eläinten suojelua edesauttavaa tietoa. Lisäksi eläintarhojen kävijöille kerrotaan uhanalaisuuden syistä ja seurauksista sekä rohkaistaan suojelua edistäviin valintoihin.
Muut syyt tarhakantojen ylläpitoon EEP-ohjelmassa liittyvät usein vierailijoiden opastukseen, biologian ja evoluution opetukseen tai henkilökunnan ammattitaidon lisäämiseen.
Lumileopardeja ei voi tällä hetkellä palauttaa luontoon niiden alkuperäisille elinalueille salametsästyksen ja elinympäristöön kohdistuvien uhkien vuoksi. Juman ja Luxin deittailulla on kuitenkin suuri merkitys lumileopardien terveen tarhapopulaation ylläpitämisessä. Samalla Ähtärin lumileopardit osallistuvat tietoisuuden lisäämiseen ja mahdollistavat koulutus- ja kasvatustoimintaa suurelle yleisölle - monen uhanalaisen eläinlajin ahdingon taustalla on nimenomaan ihminen, joten tietoisuuden lisäämistä todella tarvitaan.
Lumileopardin lisäksi EEP-ohjelmaan kuuluvia lajeja Ähtärissä ovat visentti, saukko, ahma, metsäpeura, pikkupanda, takini, tunturipöllö ja kiljuhanhi.
Millaista EEP-deittailu sitten on?
Eläinten lisääntyminen ja säännölliset siirrot EAZA-eläintarhojen välillä ovat välttämättömiä ikärakenteeltaan ja genetiikaltaan terveiden populaatioiden ylläpitämiseksi. Kyse onkin tiukastii järjestetyistä liitoista: Jokaisella EEP-ohjelman lajilla on oma koordinaattorinsa, joka antaa suositukset yksilöiden siirroista tarhojen välillä ja niiden lisääntymisestä keskenään. Koordinaattori päättää myös siitä, minkä eläinten annetaan saada jälkeläisiä keskenään, ja minkä lisääntymistä ei suositella. Lisääntymissuositukset vaihtelevat vuosittain, jotta eri yksilöt pääsevät lisääntymään, geneettinen moninaisuus säilyy eikä eläimistä tule ylitarjontaa.
Uudet yksilöt hankitaan aina lakisääteisten dokumenttien kera ja samalla varmistetaan, että ne ovat syntyneet tarhaoloissa. EAZA on luonut pitkän kokemuksen myötä selkeät säännöt ja toimintatavat, joita kaikki sen jäseneläintarhat noudattavat. On tärkeää muistaa, että EAZA:an kuuluvat eläintarhat eivät koskaan maksa eläimistä toisilleen eikä niillä käydä kauppaa.
Juma on alun perin kotoisin Saksasta ja Lux Ranskasta, vaikka isänsä onkin syntynyt Korkeasaaressa. Juman äiti on puolestaan britti! Ideaali kumppani uhanalaisten eläinten maailmassa löytyykin usein pitkien matkojen takaa. Kuljetuksissa noudatetaan kansallisia sekä kansainvälisiä lajikohtaisia säädöksiä. Siirtojen yhteydessä eläintarhojen välillä jaetaan paljon tietoa kaikista eläimen hoitoon vaikuttavista tekijöistä, kuten terveydestä, ruokinnasta, lisääntymisestä, genetiikasta ja käyttäytymisestä. Lisäksi EEP-lajeille on kerätty asiantuntijaryhmien toimesta eläinten hyvinvointia tukevat ohjeet, jotka sisältävät parhaita käytäntöjä kunkin lajin tarhaukseen ja esittelyyn vierailijoille (EAZA Best Practice Guidelines, BPG).
Seuraa Juman ja Luxin deittailua Ähtärin eläinpuiston ja Korkeasaaren eläintarhan somessa!
Tämän artikkelin lähteenä on käytetty EAZA:n verkkosivuja. Lisätietoa lajien suojelusta eläintarhoissa ja EEP-ohjelmasta löydät osoitteesta https://www.eaza.net/conservation/programmes/.
Lumileopardin EEP-ohjelman statusta päivitetään parhaillaan, joten se ei valitettavasti tällä hetkellä löydy listalta, mutta muut EEP-ohjelman lajeille määritellyt perustelut ohjelmaan kuulumiselle voit lukea lajeittain täältä: https://www.eaza.net/conservation/programmes/eep-pages/
Viitteet:
1. EAZA. Specialist Programmes. 2024. https://www.eaza.net/conservation/programmes/ Viitattu 05.01.2024.
2. Plumb, G., Kowalczyk, R. & Hernandez-Blanco, J.A. 2020. Bison bonasus. The IUCN Red List of Threatened Species 2020: e.T2814A45156279. https://dx.doi.org/10.2305/IUCN.UK.2020-3.RLTS.T2814A45156279.en. Viitattu 05.01.2024.
Metsäpeura muuttaa ulkomaille – Laku-peuran 7 kohdan muistilista matkalle
Ähtärin eläinpuistossa syntynyt 2-vuotias metsäpeura Laku muutti viime viikolla Riikan eläintarhaan. Laku on hirvas, ja Riikassa se saa oman laumansa vaatimia. Latviassa toiveissa onkin metsäpeuran vasoja tulevina vuosina. Lakun muutto on osa EAZA:n uhanalaisten lajien EEP-suojeluohjelmaa.
EEP-ohjelmaan kuuluvalla metsäpeuralla on koordinaattori, joka suosittelee yksilöiden siirtymistä tarhojen välillä ja lisääntymistä keskenään. EEP-ohjelmaan kuuluu myös tiedon jakaminen, tutkimus ja suojeluyhteistyö muiden verkostoon kuuluvien tarhojen kesken. Metsäpeuran lisäksi Ähtärin eläinpuiston lajeista EEP-ohjelmaan kuuluvat saukko, ahma, pikkupanda, lumileopardi, takini, tunturipöllö, kiljuhanhi ja visentti.
Matka uuteen kotiin ulkomaille on metsäpeuralle iso juttu siinä missä kenelle meistä tahansa. Kun EEP-ohjelman suositukset on saatu, paperityöt ja matkavalmistelut tehty, koittaa muuttopäivän aamu. Vaatteita ei ole matkalaukun täytteeksi, joten pakkauslistaa ei välttämättä tarvita. Monta muuta asiaa on kuitenkin hyvä muistaa.
Lue alta muistilista Laku-peuran muuttomatkalle:
1. Passi mukana?
Matkailijan paperit oli tarkistettu moneen kertaan jo ennen Lakun lähtöä. Metsäpeuran ei ole aivan yksinkertaista kääntyä rajalla takaisin, joten on hyvä varmistua siitä, että kaikki luvat ja tiedot ovat järjestyksessä. Tarvittavat terveystutkimukset ja tiedot vaihtelevat sekä lajin että matkustuskohteen mukaan.
Kun eläimiä siirretään EAZA:n eläinpuistojen ja -tarhojen välillä, rahaa ei siirry. Eläimiä ei osteta tai myydä, vaan niitä siirretään eläinlajin suojeluohjelmaa valvovan koordinaattorin suositusten mukaan. Tällä ehkäistään laitonta villieläinkauppaa, sillä eläinten myymisestä ja ostamisesta ei voi hyötyä taloudellisesti.
Muut metsäpeurat tarkkailivat Lakun lähtöä kiinnostuneina hyvän matkan päästä.
2. Ei lähtöstressiä!
Villieläimet eivät ole tottuneet ihmisen käsittelyyn samalla tavoin kuin kotieläimet, vaikka elävätkin tarhaoloissa. Eläimiä voidaan kuitenkin kouluttaa esimerkiksi menemään kuljetuslaatikkoon, jolloin nukuttamista eläimen siirtoa varten ei tarvita. Kouluttaminen vie paljon aikaa, vaatii suunnitelmallisuutta ja sen mahdollisuudet riippuvat lajista ja resursseista. Joskus eläimen siirto tulee eteen lyhyellä varoitusajalla, tai kouluttaminen ei jonkin muun syyn takia ole ollut mahdollista. Tällöin eläin nukutetaan ennen kuin se siirretään kuljetusautoon, jotta eläin ei koe tarpeetonta stressiä.
Laku-peura nukutettiin ennen lastaamista. Nukutuksessa käytettiin niin kutsuttua jab stick -sauvaa, jonka toisessa päässä on nukutusainetta sisältävä ruisku ja toisessa päässä kahva. Tällaista sauvaa käyttämällä vältetään nukutusnuolien ampuminen, joka on usein säikäyttää eläimen. Sauvaa käyttämällä nukutusaine menee myös varmemmin perille ja se on vähemmän kivuliasta. Sauvaa ei kuitenkaan voi käyttää silloin, mikäli eläinten lähelle ei pääse.
3. Tuttu apuna
Jotta nukutustilanne olisi mahdollisimman rauhallinen, nukutuksen tekee mieluiten eläimelle ennestään tuttu henkilö. Lakulla se oli metsäpeuroja hoitava eläintenhoitaja. Eläinlääkäri valmisteli nukutusaineet yhdessä eläintenhoitajan kanssa, mutta Lakun hoitaja meni peura-aitaukselle yksin. Kaikkea ylimääräistä hälinää on hyvä välttää, joten nukutustilanteessa on läsnä mahdollisimman vähän ihmisiä.
Lakun hoitaja houkutteli metsäpeurat ruokailemaan jäkälällä, jolla ne saavat muutenkin herkutella. Hoitaja seisoi ruokailevien peurojen vieressä ja sai pistettyä nukutusaineen Lakun kylkeen. Laku hätkähti, mutta ei säikähtänyt sen enempää, vaan nukahti kätevästi lähelle porttia. Meitä muita siirrossa auttavia oli yhteensä neljä ja saavuimme paikalle, kun hoitaja soitti eläimen nukahtaneen.
4. Matkailijan tarkastus
Nukutuksen tarkka ajankohta kirjoitettiin muistiin, jotta nukutuksen kestoa voitiin seurata. Tarkistimme Lakun tunnistustiedot ja mikrosirun. Eläinlääkäri annosteli rauhoittavaa ainetta, jonka vaikutus jatkuisi koko ajomatkan ajan. Muut metsäpeurat olivat siirtyneet kauemmaksi, ja tarkkailivat meitä kuusikon takaa.
Villieläinten nukuttaminen ei ole koskaan yksinkertainen asia, vaan siihen liittyy aina riskejä. Siksi kaikki tilanteet, joissa nukutusta tarvitaan, on hyvä käyttää kaikin tavoin hyödyksi. Lakulta otettiin verinäytteet ja laitetiin tuberkuloosin merkkiainetta silmän yläpuolelle. Tällä tavoin seurataan säännöllisesti tuberkuloosin esiintymistä, vaikka oireita ei olisi, ja voidaan huolehtia siitä, ettei vakava tauti pääse leviämään.
Eläinlääkäri tarkastaa Lakun ennen matkalle lähtöä ja ottaa esimerkiksi verinäytteen.
5. Sarvet pois
Metsäpeuroilla on kookkaat sarvet. Kuljetusautossa peura saattaisi vahingoittaa itseään sarvillaan tai jäädä niistä jumiin kääntyillessään. Siksi sarvet sahataan pois ennen kuljetusta. Sarvet voidaan sahata pois silloin, kun ne eivät ole kasvuvaiheessa. Kasvuvaiheessa sarvia peittää samettinen nahka, jossa on runsaasti verisuonia. Tällöin sarvien poistamista ei voi tehdä, eikä metsäpeuroja voi siten kuljettaakaan.
Kun peura siirretään sarvien ollessa täysikokoiset ja paljaat, ne sahataan pois luusahalla. Apuna voidaan käyttää myös esimerkiksi käsihiomakonetta, jotta terävät sarventyngät saadaan pyöristettyä. Nukutettuna eläin ei stressaannu toimenpiteistä, mutta on silti parasta pyrkiä ripeään mutta rauhalliseen työskentelyyn.
6. Oma hytti
Kun kaikki oli valmista, Laku siirrettiin paksusta muovikankaasta tehdylle alustalle. Alustan avulla metsäpeuran pystyy tasaisella alustalla siirtämään kaksi henkilöä. Laku vedettiin alustalla kuljetusvaunun perälle, jonne sille oli varattu olkea pehmusteeksi ja ämpärillinen jäkälää. Kun Laku oli aseteltu oljille lepäämään mukavasti, kuljetusvaunun väliseinät suljettiin.
Villieläinten kuljetukseen käytettävä kuljetusvaunu ei eroa juurikaan hevosenkuljetusvaunusta. Väliseinillä suuri tila voidaan jakaa pienemmiksi looseiksi, joissa eläinten on turvallisempi matkustaa. Osa eläimistä matkustaa omassa kuljetuslaatikossaan, joka siirretään vaunuun. Oma rauha on eläimille tärkeää, eikä Lakuakaan enää käyty sisällä vaunussa katsomassa lastauksen jälkeen. Eläinlääkäri antoi Lakulle nukutuksen vastalääkkeen kuljetusvaunun kyljessä olevasta luukusta.
Laku kuljetusautossa, eväänä jäkälää ja patjana olkia.
7. Aina hereillä matkalla
Vastoin yleistä uskomusta, melkein kaikki eläinpuistojen ja -tarhojen eläimet matkustavat hereillä. Nukutettuina siirretään lähinnä joitakin merinisäkkäitä. Nukuttaminen on aina riski, ja pidemmällä nukutusajalla riskit kasvavat. Siksi nukutus pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä – mutta ei liian lyhyenä: Metsäpeurojen nukutuksessa käytetään ketamiinia, jonka määrä elimistössä laskee sitä alemmas mitä kauemmin nukutushetkestä on kulunut. Aikaa olisi hyvä olla kulunut 45 minuuttia, sillä muuten heräävä eläin voi saada ketamiinin vaikutuksesta aistiharhoja. Laku heräteltiin hieman vaajaan tunnin kuluttua nukutuksesta.
Laku-peura heräili rauhallisesti ja nousi pian ylös seisomaan. Kuljetusauton luukut oli jo laitettu kiinni, mutta eläintä pystyi tarkkailemaan auton kojelautaan kiinnitetystä näytöstä. Siihen välittyi kamerasta, joka oli asennettu Lakun kuljetusloosiin. Laku seisoskeli paikoillaan ja katseli ympärilleen silmin nähden hämmentyneenä. Pää tuntui varmasti kevyeltä – ehkä enemmän menetettyjen sarvien kuin nukutuslääkkeen vuoksi. Lakulla ei kuitenkaan ollut syytä huoleen, sillä sarvet kasvaisivat takaisin ensi vuonna ja Riikassa Lakua odottaisi oma lauma, jollaisesta moni metsäpeurahirvas saa vain haaveilla.
