Ähtärin eläinpuistoon syntyi jälleen tänä kesänä monta uutta suloista sorkkajalkaa. Naavan ja Herukan pikkuinen sai erityisen kunnian, sillä se on metsäpeuran kantakirjan 1000. vasa!

Metsäpeura on vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa elävä peuran alalaji. Sen maailmankannasta suurin osa elää Suomessa, ja siksi meillä täällä onkin aivan erityinen vastuu sen suojelusta. Ähtärin eläinpuisto on osallistunut metsäpeuran suojeluun muun muassa MetsäpeuraLIFE-hankkeessa vuosina 2016-2023.

MetsäpeuraLIFE-hankkeessa metsäpeuroja on palautettu takaisin niiden alkuperäisille elinalueille eteläiselle Suomenselälle, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistojen alueelle. Viimeiset metsäpeurat vapautettiin MetsäpeuraLIFE-hankkeessa vuonna 2022 ja yhteensä hankkeessa vapautettiin 81 metsäpeuraa uusille laidunalueille. Osa vapautetuista metsäpeuroista oli syntynyt Ähtärin eläinpuistossa. Lisää tietoa metsäpeurojen luontoonpalautuksista voit lukea Metsähallituksen sivuilta.

Tuhannes sija on meille ilouutinen, sillä se kertoo aktiivisesta suojelutyöstä eläintarhoissa. Metsäpeura kuuluu monien muiden eläinpuiston lajien tapaan EEP-suojeluohjelmaan, jossa jokaisesta lajista pidetään tarkasti kantakirjaa. Metsäpeuran osalta kantakirjaa ja suojeluohjelmaa koordinoi kuraattori Hanna-Maija Lahtinen Korkeasaaren eläintarhasta.

Kantakirjan lisäksi suojeluohjelmaan kuuluu muutakin yhteistyötä. Esimerkiksi EEP-ohjelman puitteissa tapahtuvista eläintarhojen välisistä eläinten siirroista voit lukea lisää aikaisemmasta artikkelistamme, jossa kirjoitimme Laku-peuran matkasta Riikaan.

Kaikki kantakirjan vasat ovat tietenkin yhtä lailla tärkeitä, mutta tämä pikkuvasa on perimältään erityinen: Se on villin Kalle-Juhanin tyttären Herukan ja eläintarhassa syntyneen Naavan jälkeläinen. Tällaiset perimältään hyvin erilaisten eläinten yhdistelmät parantavat kannan geneettistä monimuotoisuutta ja siten eläinten terveyttä.

Uhanalaisten ja silmälläpidettävien eläinlajien eläintarhakantojen pitäminen geneettisesti mahdollisimman monimuotoisena auttaa lajien suojelussa pitkällä tähtäimellä. Pennut, poikaset ja vasat ilahduttavat eläinpuiston kävijöitä päivittäisillä puuhillaan, mutta ovat lajien tulevaisuuden kannalta sitäkin arvokkaampia. Kyseessä on ikään kuin vakuutus luonnossa elävälle populaatiolle: Mikäli luonnonvaraisia yksilöitä menehtyy esimerkiksi ympäristömuutosten tai epidemioiden seurauksena ja laji on vaarassa hävitä kokonaan – tai jopa jo hävinnyt – on terveestä eläintarhakannasta mahdollista palauttaa luontoon uusia yksilöitä tilanteen rauhoituttua. Juuri tätä työtä meillä on ollut ilo tehdä Seitsemisen ja Lauhanvuoren alueilla metsäpeuran osalta!

Naavan ja Herukan pienelle vaatimelle toivotamme onnea 1000. sijasta ja kaikkea hyvää metsäpeuran elämään.

Kuulumisia Ähtärin lumileopardiparilta

Monet varmasti muistavatkin, että alkuvuodesta lumileopardimme Juma etsi kumppania –tositarkoituksella. Korkeasaaren lumileopardiuros Lux, tutummin Vallu, oli EAZA:n lajikoordinaattorin mielestä täydellinen kumppani, eli match löytyi verrattain nopeasti ja läheltä. 

Eläinten lisääntyminen ja säännölliset siirrot EAZA-eläintarhojen välillä ovat välttämättömiä ikärakenteeltaan ja genetiikaltaan terveiden populaatioiden ylläpitämiseksi. Kyse onkin tiukasti järjestetyistä liitoista: Jokaisella EEP-ohjelman lajilla on oma koordinaattorinsa, joka antaa suositukset yksilöiden siirroista tarhojen välillä ja niiden lisääntymisestä keskenään. Koordinaattori päättää myös siitä, minkä eläinten annetaan saada jälkeläisiä keskenään, ja minkä lisääntymistä ei suositella. Uusi lumileopardipari sai lisääntymisluvan, joten kiima-ajan lähestyessä valmistauduttiin päästämään Juma ja Vallu samaan tarhaan ja päättämään itse mihin tutustuminen johtaa.

Lumileopardeilla oli kevättä rinnassa

Ähtärissä Vallu on ensimmäistä kertaa oman lajinsa naaraan naapurina, joten luonnollisesti myös jännitystä oli ilmassa. Tutustuminen mahdollistettiin vaiheittain, jotta eläintenhoitajat pystyivät seuraamaan molempien reaktioita ja mukautumaan sen mukaan. Lumileopardien hoitaja Jenna Heinonen kertoo, että ensimmäisellä tapaamisella oli pientä rähinää, joka kuuluu asiaan, etenkin jos uros on naaraan mielestä liian innokas tutustumaan lähemmin, mutta sen jälkeen parin tutustuminen jatkui rauhallisemmin.

Voi Juma!

Vallun ja Juman kiima-ajan yhteiselo sujui varsin hyvin, ja he viettivät neljä rakkaudentäyteistä päivää, eli parittelua on ollut paljon, mutta aivan kuten muillakin eläinlajeilla parittelu ei aina johda jälkeläisiin. Heinonen toteaa, että rauhaisa yhteiselo ja parittelu kertovat, että naaras on hyväksynyt uroksen ja pari on toisilleen sopiva. Puistossa kävijätkin ovat saattaneet huomata lumileopardien tyytyväisen hyrinän aidan takaa toisilleen.

Kesällä siis jännitämme, oliko romanttisella yhteiselolla toivottuja seurauksia, vai oliko tämä ensimmäinen kevät vain ahkeraa harjoittelua tuleville vuosille. 

 Lue täältä aikaisempi blogipäivityksemme Juman ja Luxin deittailusta. 

Mikäs sen parempaa kuin koulupäivä, joka on kuin yhtä välituntia! Lapset pääsevät nauttimaan luonnosta, raikkaasta ja puhtaasta ulkoilmasta, samalla Ähtärissä pääsee näkemään uhanalaisia eläinlajeja ja oppimaan paljon uutta huomaamattaan. Heti bussin saavuttua eläinpuiston parkkipaikalle, käy opettaja lipunmyynnin kautta varmistamassa retkelle osallistujien määrän (koska veloitamme ainoastaan toteutuneiden tulijoiden mukaan), sieltä ope saa mukaansa sisäänpääsyliput ja kartat ja voi suunnata ryhmän kanssa aloittamaan päivää eläinten metsässä.

Eläinpuistovierailu Ähtärissä tarkoittaa oikeastaan kolmea eri kohdetta samassa paikassa: pandataloa, eläinpuistokierrosta ja kotieläinpihaa eli Farmia. Heti alkajaisiksi pääsee tutustumaan pandataloon ja näkemään maailman pohjoisimmat pandat Lumin ja Pyryn leikeissään. Aamu kannattaakin aloittaa heti pandaopastukselle osallistumalla, siinä kuulee vaikka mitä uutta tietoa pandoista ja niiden ainutlaatuisesta ruokavaliosta ja hoidosta. Pandatalolta jatketaan suoraan metsäiselle eläinpuistokierrokselle, jossa lapset voivat kulkea turvallisesti itsekseen. 

Jos retkellä on mukana omat eväät, voi ne hyvin syödä eläinpuistokierroksen puolessa välissä tunnelmallisesti laavun äärellä, Kaakkolammen rannalla, kierroksen päätteeksi bussissa tai aurinkoisena päivänä pandatalon terassilla. Ruokailu hoituu kätevästi myös meidän tiloissamme, nimittäin viereisessä ravintola Mesikämmenessä katetaan päivittäin lapsille suunniteltu Mesibuffet! Luokkaretkelle tyypilliseen tapaan tietenkin herkkuja oukki doukista dipattaviin tikkareihin on saatavilla lipunmyynnissä, Pandatalon deli & cafessa sekä kierroksen puolivälissä Kaakkolammen kahvilassa. 

Toukokuussa 6.-31.5. on puistossa arkena päivittäiset eläinopastukset, jotka pitää eläintenhoitajamme tai ympäristökasvattajamme -eli taatusti paikallaan olevan alan asiantuntija. Luokkaretkipäivän aikana osuu kohdalle väistämättä ainakin yksi opastus, koska niitä järjestetään kahden ja puolen tunnin aikana yhteensä viisi ja juuri luokkaretkivierailijoille tyypilliseen aikaan aamupäivästä. Opastukset kestävät n. 20min ja sen aikana opas kertoo kyseisestä eläinlajista, sen suojelusta ja hoidosta, meillä asuvista eläinyksilöistä sekä yleensä eläinpuistotyöstä. Opastuksilla jää myös aina hyvin aikaa kysymyksille!

Toukokuun 6.-31.5. opastusajat ja eläinlajit ovat seuraavat:

Luokkaretkellä Ähtärissä lapset saavat päivän askelmäärän täyteen huomaamattaan raikkaassa ilmassa ja elämyksiä joita muistellaan taatusti isonakin. Kotiin palaavat väsyneet, mutta uudesta näkemästään innostuneet lapset, ehkä jopa joku tuleva eläintenhoitaja tai eläinpuiston intendentti! Vierailun jälkeen osataan luetella vaikka mitä uhanalaisia eläinlajeja, kertoa niiden suojelusta ja kuvailla miltä bambun narskutus kuulostaa pandan hampaissa ja miltä lampaan pehmeä villakarva tuntuu käsissä. 

Odotamme innolla kevään ja kesän vierailijoita, on ilo ja kunnia tehdä työtä eläinpuistossa ja mahdollistaa ympäristökasvatus ainutlaatuisella elämyksellisellä tavalla.

Muistatko sinäkin vielä lapsuuden eläinpuistovierailusi? 

Listasimme helmikuun aikana 50 syytä tulla luokkaretkelle Ähtäriin, joten syitä kyllä riittää. Luokkaretket ovat oppilaiden suosikkeja – eikä ihme! Päivä on taatusti poikkeus koulupäivien rutiiniin ja monelle lapselle luokkaretki on kesän ainut kotikaupungin ulkopuolelle tehtävä matka vanhempien ollessa töissä.

Kotoa saadaan usein muutama kolikko, jonka saa käyttää retkellä haluamaansa matkamuistoon tai vaikka kevään ensimmäiseen jätskiin. Meilläkin matkamuistomyymälässä pienten käsien ojentamat kolikkokasat ovat aina yhtä sydäntä sulattavia ja oman rahan käyttäminen itselle mieluisaan asiaan on hieno kokemus jo itsessään monelle pienelle.

Me saamme täällä eläinpuistossa nauttia luokkaretkeläisten vastaanotosta, mielenkiintoisista kysymyksistä, iloisista äänistä ja käsin kosketeltavasta lomatunnelmasta. Mutta luokkaretken järjestäminen, se vasta projekti onkin! Yksi haluaa seikkailupuistoon, toinen kylpylään ja kolmas haluaisi vain syömään ravintolaan! Miten valita kaikille mahdollisimman mieluinen kohde?

Tassuterapiaa, eläinopastuksia ja retkitunnelmaa

Koska jokainen lapsi on yksilö, on kaikkien toivekohteen täyttäminen lähes mahdotonta. Silloin kannattaakin keskittyä monipuoliseen kohteeseen, joka viihdyttää ja tukee arvoja.

Ähtärin eläinpuistossa pääsee viettämään aikaa luonnossa, ja me kaikki tiedämme jo pelkästään sen terveyshyödyt! Sen lisäksi puistokävelyllä bongaa yli 50 eri eläinlajia, joista moni on äärimmäisen uhanalainen, kuten lumileopardi ja pikkupanda. Toukokuun ajan eläinpuistossa on luokkaretkeläisiä varten eläintenhoitajien pitämiä eläinopastuksia, jotka kuuluvat lipun hintaan.  Pandatalossa puuhailevat Suomen pandapariskunta Lumi ja Pyry, ja Farmilla pääsee rapsuttelemaan lampaita, vuohia, lehmiä ja hevosia. Tassuterapiaa kerrassaan!

Toiminnallisen retkipäivän saa eläinpuistoreitin lisäksi käymällä kiipeilypuisto Flowpark Ähtäri Zoossa tai Hotelli Mesikämmenen kylpylässä vastapäätä eläinpuistoa. Jos lapset kaipaavat lisää ostostelua, voi tulo- tai menomatkalla pysähtyä 15min päässä olevaan Tuurin kauppakylään.

Mitä uutta tänä vuonna?

Tänä vuonna lähetämme luokkaretkelle tuleville kouluille virikeohjeita, jotka eläintenhoitajat ovat koonneet valitsemilleen eläinlajeille. Nämä helposti tehtävät virikkeet voi luokkaretkellä tuoda paikan päälle ja luovuttaa eläintenhoitajille -ehkä pääset jopa näkemään miten virikkeet ilahduttavat eläintemme päivää! Virikkeiden teko on eläintenhoitajille tuttua puuhaa, mutta sesonkiaikoina niiden tekemiseen otetaan mielellään apukäsiä. Näin puiston eläimet saavat mielekästä tekemistä, joka tukee niiden lajityypillistä käyttäytymistä ja virkistää päivää. Tässä, jos jossakin, pääset todella vaikuttamaan! 

Pienet koululaiset ovat ympäri Suomea jo harjoitelleet hiihtämistä ja luistelua, hiihtoladut on avattu ja talven hiihtokausi monessa talossa jo aloitettu. Suomessa ollaan jälleen valmiita nauttimaan aurinkoisesta, lumisesta ja aktiivisesta talvilomasta! Talviloman suunnittelu on varmasti monella vielä hiukan vaiheessa, joten kerrotaanpa lyhyesti mitä meillä on tarjolla:

Eläinopastukset 24.2-2.3.

Eläinpuisto, pandatalo ja Farmi ovat auki joka päivä klo 10-15 ja 24.2. alkaen aukioloaika pitenee valoisampien päivien myötä jolloin puisto on auki klo 10-17. Kesällä suositut eläinopastukset eläintenhoitajan vetämänä viihdyttävät myös hiihtolomaviikolla 9, 24.2-2.3. Silloin päivittäin järjestetään viisi opastusta, jotka kestävät n. 20-30min. Opastettavat eläimet vaihtelevat hiukan, eli voit katsoa suosikkisi mukaan vierailupäivän, tai jos käyt kahtena peräkkäisenä päivänä pääset taatusti kuulemaan taas jotain uutta. 

Eläinopastukset, parillinen päivä
Klo 10.00 panda
Klo 10.45 pikkupanda
Klo 11.30 hirvi
Klo 13.00 panda
Klo 13.45 ilves

Eläinopastukset, pariton päivä

Klo 10.00 panda
Klo 10.45 pikkupanda
Klo 11.30 lumileopardi
Klo 13.00 panda
Klo 14.45 visentti

Lisäksi Ähtäri Zoon farmilla on ruokintakierros eläintenhoitajan johdolla 24.2.-2.3. joka päivä klo 12.30. Silloin eläintenhoitaja kertoo ruokittavista eläimistä lyhyesti, jakaa eläinten herkkuja joita pääsee antamaan kädestä meidän rapsutettaville lampaille, vuohille, lehmille ja hevosille. Nämä ruokintakierrokset ovat niin lasten kuin aikuistenkin suosikkeja. 

Ähtäri Zoon MTB -talvimaastopyöräilytapahtuma

Oletko talvimaastopyöräilyn ystävä? Tai ehkä olet aina halunnut kokeilla talvella sähköfatbikella menoa, mutta omaa ei ole vielä odottamassa autotallissa? Nyt siihen on mahdollisuus! Lauantaina 24.2. järjestetään jo toista kertaa alueellamme talvimaastopyöräilytapahtuma yhteistyössä Ähtärin matkailun, Ähtärin kaupungin, eläinpuiston ja Valpas ry:n kanssa. Pyöräilemään voi lähteä yksin tai koota oman porukan, sarjoja löytyy aina 10km lenkistä 50km lenkkiin. Lue lisätietoja suoraan täältä, ja ilmoittaudu mukavaan talvipäivän tapahtumaan! 

Keilausta ja kylpylässä rentoutumista

Ulkona puuhamisen lisäksi voit nauttia myös kylpylä Mesikämmenen lämpimistä poreista ja rentoutua saunassa. Aamukylpylä kuuluu Hotelli Mesikämmenessä majoittuville hintaan, mutta kylpylään voi tulla myös muut kuin hotellin asukkaat, silloin aamu-uinnin hinta on aikuisilta 4€ ja lapsilta 2€. Iltauintien lippuhinta on aikuisilta 6€ ja lapsilta 4€. Voit katsoa lisätietoja kylpylästä kaupungin sivuilta. Kylpylä on auki talvilomaviikolla seuraavasti: 

ma-su 8-10 (kylpylästä oltava ulkona klo 10)

ma-pe 15-21 (sisään klo 20.00 asti)

la 15-20 (sisään klo 19.00 asti)

su 15-18 (sisään klo 17.00 asti)

Hotelli Mesikämmenen vastaanoton yhteydessä sijaitseva Ähtärin keilahalli on myös avoinna joka päivä. 

Ma-pe 12:00-16:00 15 €/rata/h
Ma-to 16:00-19:00 20 €/rata/h
Pe 16:00-19:00 25 €/rata/h
La 12:00-19:00 25 €/rata/h
Su 12:00-17:00 20 €/rata/h

Kenkävuokra 1,50 €/pari

Ä-klubille tanssimaan ja kuuntelemaan Irinaa

Lauantaina 24.2. Ä-klubin lavalle nousee upea Irina. Irina on energisellä, monipuolisella ja hienolla tuotannollaan noussut yhdeksi kotimaisen poprockin kiintotähdeksi, jonka lähes kaikki julkaistut albumit ovat yltäneet platinakantaan. Energistä keikoistaan tunnettu Irina nauttii esiintymisistä ja suosittuna live-esiintyjänä hän on yksi ahkerimmin keikkailevista artisteista Suomessa. Varmista paikkasi suosittuun artisti-iltaan ja osta liput ennakkoon tiketistä.

Lounas ja kahvit Pandatalon Deli & Cafessa, illallinen Ravintola Mesikämmenessä

Ähtärin Pandatalossa sijaitsee moderni Deli & Café, joka on auki kesäsesonkina sekä lomakausina. Nyt talvilomalla pandatalon kahvila avaa ovensa lauantaina 24.2. aina seuraavaan lauantaihin 2.3. asti. Pandakahvila on auki silloin päivittäin klo 10-17 ja lounas on tarjolla klo 11-15. Lounaaseen (12,90€) kuuluu kattava salaattipöytä, vegaanikeitto, lihapullat ja muusi, ja kahvi/tee.

Voit tutustua a la carteen täällä. 

Majoittuessasi Hotelli Mesikämmenessä aivan vastapäätä eläinpuistoa, voit valita Ähtäri Zoo -paketin jolloin varaukseen sisältyvät liput ovat voimassa kahtena peräkkäisenä päivänä! 

Eläinpuiston somessa kiertää huhu, että lumileopardimme Juma etsii kumppania – tositarkoituksella. Kuka tahansa ei kuitenkaan kelpaa, vaan sen täytyy olla Korkeasaaren Lux. Mutta mistä voi tietää, että toinen on Se Oikea, jos ei ole koskaan edes tavannut?   

Taustalla on EAZA:n EEP-ohjelma – siis mikä?

Euroopan eläintarhojen kattojärjestö EAZA koordinoi uhanalaisille lajeille tarkoitettua EEP-suojeluohjelmaa (EAZA Ex-situ Programme), johon myös lumileopardi kuuluu. Ohjelman nimi viittaa eläinten luonnollisen elinympäristön ulkopuolella tapahtuvaan suojeluun. Suojeluohjelman tärkein tavoite on ylläpitää uhanalaisten eläinlajien terveitä tarhakantoja ja tukea siten niiden suojelua luonnossa.

Ennen EEP-ohjelmaan hyväksymistä asiantuntijaryhmä (EAZA Taxon Advisory Group, TAG) tekee tarkan analyysin eläinlajin ominaisuuksista, suojelutarpeesta sekä EEP-ohjelman hyödyistä. Jokaiselle EEP-ohjelman eläinlajille on tarkasti määritelty, kuinka ohjelma edesauttaa kyseisen lajin suojelua ja mitä hyötyä ohjelmaan kuulumisesta on. Lajikohtaiset hyödyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: suoraan ja epäsuoraan suojelua edesauttavat syyt sekä muut kuin suojeluun liittyvät hyödyt.¹

Suora suojelu turvaa lajien säilymistä luonnossa käytännössä. Yksi eläintarhakantojen tärkeimpiä tehtäviä onkin toimia eräänlaisena vakuutuksena, mikäli luonnonvaraista kantaa uhkaa sukupuutto. Visentti on esimerkki lajista, joka ehti jo kuolla sukupuuttoon luonnossa, mutta pystyttiin palauttamaan luontoon eläintarhoista. Nykyään Euroopassa elää noin 2 500 luonnonvaraista visenttiä².

Epäsuora suojelu auttaa lajin tulevaisuuden turvaamisessa, mutta ei ole välttämätöntä sen säilymiseksi. Eläintarhat tarjoavat resursseja, tietotaitoa ja keräävät rahoitusta luonnollisessa elinympäristössä tapahtuvan in situ -suojelun käyttöön. Esimerkiksi lumileopardien suojelujärjestö Snow Leopard Trustille (https://snowleopard.org/) kerätään rahoitusta eläintarhojen kautta. Eläintarhoissa voidaan myös toteuttaa tutkimuksia, jotka tuottavat luonnonvaraisten eläinten suojelua edesauttavaa tietoa. Lisäksi eläintarhojen kävijöille kerrotaan uhanalaisuuden syistä ja seurauksista sekä rohkaistaan suojelua edistäviin valintoihin.

Muut syyt tarhakantojen ylläpitoon EEP-ohjelmassa liittyvät usein vierailijoiden opastukseen, biologian ja evoluution opetukseen tai henkilökunnan ammattitaidon lisäämiseen. 

Lumileopardeja ei voi tällä hetkellä palauttaa luontoon niiden alkuperäisille elinalueille salametsästyksen ja elinympäristöön kohdistuvien uhkien vuoksi.  Juman ja Luxin deittailulla on kuitenkin suuri merkitys lumileopardien terveen tarhapopulaation ylläpitämisessä. Samalla Ähtärin lumileopardit osallistuvat tietoisuuden lisäämiseen ja mahdollistavat koulutus- ja kasvatustoimintaa suurelle yleisölle - monen uhanalaisen eläinlajin ahdingon taustalla on nimenomaan ihminen, joten tietoisuuden lisäämistä todella tarvitaan.

Lumileopardin lisäksi EEP-ohjelmaan kuuluvia lajeja Ähtärissä ovat visentti, saukko, ahma, metsäpeura, pikkupanda, takini, tunturipöllö ja kiljuhanhi.

Millaista EEP-deittailu sitten on?

Eläinten lisääntyminen ja säännölliset siirrot EAZA-eläintarhojen välillä ovat välttämättömiä ikärakenteeltaan ja genetiikaltaan terveiden populaatioiden ylläpitämiseksi. Kyse onkin tiukastii järjestetyistä liitoista: Jokaisella EEP-ohjelman lajilla on oma koordinaattorinsa, joka antaa suositukset yksilöiden siirroista tarhojen välillä ja niiden lisääntymisestä keskenään. Koordinaattori päättää myös siitä, minkä eläinten annetaan saada jälkeläisiä keskenään, ja minkä lisääntymistä ei suositella. Lisääntymissuositukset vaihtelevat vuosittain, jotta eri yksilöt pääsevät lisääntymään, geneettinen moninaisuus säilyy eikä eläimistä tule ylitarjontaa.

Uudet yksilöt hankitaan aina lakisääteisten dokumenttien kera ja samalla varmistetaan, että ne ovat syntyneet tarhaoloissa. EAZA on luonut pitkän kokemuksen myötä selkeät säännöt ja toimintatavat, joita kaikki sen jäseneläintarhat noudattavat. On tärkeää muistaa, että EAZA:an kuuluvat eläintarhat eivät koskaan maksa eläimistä toisilleen eikä niillä käydä kauppaa.

Juma on alun perin kotoisin Saksasta ja Lux Ranskasta, vaikka isänsä onkin syntynyt Korkeasaaressa. Juman äiti on puolestaan britti! Ideaali kumppani uhanalaisten eläinten maailmassa löytyykin usein pitkien matkojen takaa. Kuljetuksissa noudatetaan kansallisia sekä kansainvälisiä lajikohtaisia säädöksiä. Siirtojen yhteydessä eläintarhojen välillä jaetaan paljon tietoa kaikista eläimen hoitoon vaikuttavista tekijöistä, kuten terveydestä, ruokinnasta, lisääntymisestä, genetiikasta ja käyttäytymisestä. Lisäksi EEP-lajeille on kerätty asiantuntijaryhmien toimesta eläinten hyvinvointia tukevat ohjeet, jotka sisältävät parhaita käytäntöjä kunkin lajin tarhaukseen ja esittelyyn vierailijoille (EAZA Best Practice Guidelines, BPG).

Seuraa Juman ja Luxin deittailua Ähtärin eläinpuiston ja Korkeasaaren eläintarhan somessa! 

Tämän artikkelin lähteenä on käytetty EAZA:n verkkosivuja. Lisätietoa lajien suojelusta eläintarhoissa ja EEP-ohjelmasta löydät osoitteesta https://www.eaza.net/conservation/programmes/.

Lumileopardin EEP-ohjelman statusta päivitetään parhaillaan, joten se ei valitettavasti tällä hetkellä löydy listalta, mutta muut EEP-ohjelman lajeille määritellyt perustelut ohjelmaan kuulumiselle voit lukea lajeittain täältä: https://www.eaza.net/conservation/programmes/eep-pages/

Viitteet:

1. EAZA. Specialist Programmes. 2024. https://www.eaza.net/conservation/programmes/ Viitattu 05.01.2024.

2. Plumb, G., Kowalczyk, R. & Hernandez-Blanco, J.A. 2020. Bison bonasus. The IUCN Red List of Threatened Species 2020: e.T2814A45156279. https://dx.doi.org/10.2305/IUCN.UK.2020-3.RLTS.T2814A45156279.en. Viitattu 05.01.2024.