Mediatiedote

23.9.2024

Ähtärin Eläinpuiston jättiläispandat palaavat kotimaahansa vuoden loppuun mennessä

Jättiläispandat Jin Bao Bao (Lumi) ja Hua Bao (Pyry) palaavat ennenaikaisesti kotimaahansa Kiinaan vielä tämän vuoden aikana. Pandat ovat asuneet Ähtärin Eläinpuistossa vuodesta 2018. Miltei seitsemän vuoden ajan pandapariskunta on tuonut iloa suomalaisille ja luonut unohtumattomia muistoja eläinpuiston vierailijoille. Ähtärin Eläinpuisto ja Kiina ovat tehneet yhteistyötä tämän ainutlaatuisen lajin suojelemiseksi ja molemmat maat ovat ylpeitä suojeluohjelman tuloksista tutkimus- ja koulutusohjelmissa.

Ähtärin Eläinpuisto on kohdannut monia haasteita pandaparin saapumisen jälkeen, joista useimpia oli mahdotonta ennustaa. Käsillä oleva tilanne on monen asian summa, kuten pandemian sekä Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin aiheuttama vuosittaisten matkailijoiden väheneminen sekä näistä seurannut inflaation ja korkojen huomattava nousu.

”Olemme saaneet tärkeää apua ja tukea kiinalaiselta kumppaniltamme, jonka tehtävänä on ollut vastata isopandojen kansainvälisestä suojeluohjelmasta. Tästä sekä eläinpuiston monista ponnisteluista huolimatta olemme joutuneet
tilanteeseen, jolloin oli tehtävä vaikea pandojen palautuspäätös”, Ähtärin Eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen sanoo.

Sivonen korostaa, että puiston eläimiä koskevia päätöksiä ei koskaan tehdä kevyin perustein:

”Huomioimme kaikessa aina eläinten hyvinvoinnin ja lajiensuojelun. Valitettavasti meillä ei ole keinoja jatkaa tätä uhanalaisena meille tulleen, ainutlaatuisen lajin suojeluhanketta Suomessa. Eläinpuiston hallitus on vastuussa yrityksestä ja kaikkien puistomme asukkaiden hyvinvoinnista. Kiinalaisen suojelukumppanimme kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen päätimme yhdessä, että paras ratkaisu kaikille osapuolille on palauttaa pandat Kiinaan. Kiitämme lämpimästi yhteistyökumppaneitamme, sillä heidän ansiostaan saimme olla mukana pandojen suojeluhankkeessa lähes seitsemän vuotta.”

Lumin ja Pyryn Ähtärissä olemisen aikana lajin status on muuttunut uhanalaisesta vaarantuneeksi sen onnistuneen maailman eläinpuistoissa toteutetun lajiensuojelun ansiosta.

Ähtärin Eläinpuiston tehtävänä oli ja on edelleen tehdä osansa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville. Hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen korostaa, että koko Ähtärin henkilökunta on kiitollinen siitä, että he ovat saaneet olla mukana tässä tärkeässä suojeluhankkeessa.

”Suomi ja Ähtärin Eläinpuisto tarjosivat Jin Bao Baolle ja Hua Baolle luonnollisen ja tilavan asuinpaikan sekä ensiluokkaisen hoidon. Pandakaksikon hyvinvointi on meille kunnia-asia aina niiden Kiinaan paluuseen asti. Asiantuntijat valmistelevat parhaillaan heidän paluutaan kotimaahansa. Se tapahtuu loppuvuoden aikana.”

Lisätietoja:

Risto Sivonen, hallituksen puheenjohtaja
puh. +358 400 604 309, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Mediatiedote

23.9.2024

Ähtärin eläinpuisto suunnittelee velkasaneeraukseen pääsyä

Ähtärin eläinpuisto esittää puiston hallitukselle, että se hakee velkasaneeraukseen pääsyä tulevan toimintansa turvaamiseksi. Eläinpuiston kävijämäärää ei ole saatu alkuperäisten tavoitteiden mukaiseksi pandemian sekä Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista seuranneen rajun inflaation ja korkojen nousun vuoksi.

Ähtärissä lähes seitsemän vuotta asunut, uhanalaisena lajina eläinpuistoon saapunut isopandakaksikko Lumi ja Pyry palautetaan niin ikään vuoden loppuun mennessä niiden kotimaahansa Kiinaan. Kyseessä on kansainvälisen suojeluohjelman päättäminen alkuperäistä suunnitelmaa aiemmin. Isopandojen suojeluohjelma on tuottanut tulosta: laji luokitellaan nyt uhanalaisen sijaan vaarantuneeksi.

”Valitettavasti rahkeemme eivät enää riitä tämän ainutlaatuisen lajin suojeluohjelman jatkamiseen. Vastuumme koskee koko yhtiötä ja kaikkia eläinpuiston eläimiä, joten toiminnan jatkumisen takaamiseksi velkasaneeraukseen pääsy ja pandojen palauttaminen ovat oikeita ratkaisuja koko eläinpuistolle ja eläimillemme”, Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Sivonen sanoo.

Sivonen korostaa, että vaikka velkasaneeraus toteutuessaan supistaa puiston toimintaa, palataan järjestelyillä juurille. Ähtärin eläinpuisto syntyi 50 vuotta sitten lajiensuojelun ja ympäristökasvatuksen ympärille:

”Me emme ole vaan eläinpuisto, vaan teemme jatkossakin merkittävää lajiensuojelutyötä sekä ympäristökasvatusta. Viimeaikainen ympäristönsuojeluun liittyvä uutisointi vahvistaa sitä, että ihmisten tietoisuutta uhanlaisista lajeista tulee edelleen vahvistaa. Takeena toimintamme laadusta on kiinteä yhteistyö Euroopan akvaario- ja eläinpuistojärjestön EAZAn kanssa.”

Ähtärin eläinpuisto selvittää paraikaa mahdollisuutta auttaa EAZAn karhujen suojeluohjelmaa, joka tarvitsee pitopaikkoja muille uhanalaisia karhulajeille.

”Nyt keskitymme kuitenkin velkasaneerauspäätökseen ja toimintamme tervehdyttämiseen niin, että puisto saa edellytykset ympäristökasvatuksen ja lajiensuojelutyön jatkamiseen.

Lumi ja Pyry ovat nähtävillä Ähtärissä vielä syksyn ajan, minkä jälkeen ne laitetaan kansainvälisten ohjeiden mukaiseen karanteeniin. Työ on osa pandojen lähtövalmisteluprosessia.

 

Lisätietoja:

Hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen, puh. 0400 604 309, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Valkoturpakauriit ovat saapuneet Ähtärin eläinpuistoon!

Siis mitkä? Valkoturpakauriit (Cervus albirostris) ovat isokokoisia hirvieläimiä, jotka ovat kotoisin Tiibetin ylängöiltä Kiinasta. Kuten moni muu laji, myös valkoturpakauris on uhanalainen ihmisen toiminnan vuoksi ja se luokitellaan nykyään vaaraantuneeksi. Valkoturpakauris on osa Euroopan eläintarhojen kattojärjestö EAZA:n EEP-suojeluohjelmaa uhanalaisille lajeille. Uudet tulokkaat saapuivat Ähtäriin lajikoordinaattorin suosituksesta Riikan eläintarhasta Latviasta ja Prahan eläintarhasta Tsekeistä. Ähtärin eläinpuisto on uusien tulokkaiden myötä osa valkoturpakauriiden euroopanlaajuista suojeluohjelmaa ja lajiin pääsee tutustumaan ensimmäistä kertaa myös Suomessa!

Valkoturpakauris on yksi suurimpia kaurislajeja ja aikuinen hirvas on näyttävä ilmestys: Ähtäriin saapuneet yksilöt ovat vielä nuoria, mutta täysikasvuisten hirvaiden säkäkorkeus voi olla jopa 140 senttimetriä ja paino kahden sadan kilon tuntumassa. Hirvaiden sarvet ovat suuret kuten kantajansakin ja niiden korkeus voi olla jopa 110 senttimetriä ja paino neljä kiloa. Valkoturpakaurishirvaat pudottavat sarvensa yleensä maaliskuussa ja kasvattavat uudet, täysikokoiset sarvet jo loppukesään mennessä.

Ei ole ihme, jos valkoturpakauris ei ole ennestään tuttu laji. Historiallisessakin mittakaavassa laji tunnistettiin lännessä myöhään, vasta 1800-luvun lopulla, kun Nikolay Przhevalsky kuvasi sen vuonna 1883. Valkoturpakauriita vaelsi aikoinaan Tiibetin ylängöillä runsaasti, mutta nykyään ne elävät hajanaisissa ryhmissä ja ovat metsästyksen vuoksi hyvin arkoja. Nykyään niitä uhkaa elinympäristöjen katoaminen ja sirpaloituminen sekä metsästys lihan ja sarvien vuoksi. Lisäksi esiintymisalue on syrjäinen ja vaikeapääsyinen, minkä vuoksi yksilömääriä on vaikea arvioida ja lajia on hankala tutkia. Olemme iloisia, että saamme Ähtärin eläinpuistossa olla osa lajin suojelua tulevaisuudessa. 

Tervetuloa tutustumaan uusiin tulokkaisiimme

Löydät valkoturpakauriit noin eläinpuistokierroksemme puolivälistä, juuri ennen kettua. Valkoturpakauriit ovat tämän kesän eläinopastusohjelmassa joka päivä, suosittelemme lämpimästi osallistumaan opastuksille, jotka kuuluvat päivälipun/vuosilipun hintaan. Opastuksilla eläintenhoitaja tai ympäristökasvattajamme kertoo lisää eläinlajeista, meillä asuvista yksilöistä, lajien suojelusta ja eläintarhojen toiminnasta. Voit katsoa eläinopastusajat täältä. 

Voit lukea lisää tästä mielenkiintoisesta ja harvinaisesta lajista eläinlaji-sivustoltamme.

Kun kyy kohtasi pikkupandan

Viime viikon perjantaina Ähtärin eläinpuiston pikkupanda naaras Phoenixiä puri nuori kyy. Iltaruokintakierroksella ollut hoitaja sattui paikalle ja huomasi onneksi käärmeen tarhassa, joka oli selkeästi jo ottanut yhteen pikkupandan kanssa ja kyy olikin siksi välittömästi lopetettava. Tämän jälkeen hoitaja havaitsi, että Phoenix ei käyttäytynyt normaalisti, joten oli oletettavaa, että käärme oli ehtinyt purra. Kyyn purema on pienelle nisäkkäälle aina vakava paikka, joten hoitaja toimi ripeästi, nappasi Phoenixin laatikkoon ja kiidätti sen Takalan eläinklinikalle Nurmoon. Päätös viedä Phoenix Ähtäristä tunnin ajomatkan päähän tutulle klinikalle oli paras vaihtoehto tällä kertaa, koska klinikalla on nopeasti saatavilla tarvittavat lääkkeet ja nesteytys, ja niiden lisäksi samalla voidaan suorittaa kattavat laboratoriokokeet.

Kuvassa Phoenixin valmistelua.

Klinikalle saavuttuaan Phoenix nukutettiin ja siltä otettiin laboratoriokokeet sekä aloitettiin välittömästi nesteytys, joka kesti useamman tunnin. Nukutus on aina eläimille, niin kuin ihmisillekin, merkittävä operaatio, jota harvoin joutuu toteuttamaan, joten varsinkin eläinpuiston eläinten kohdalla nukutuksen aikana pyritään ottamaan kaikki hyöty niin sanotusti irti ja mahdollisuuksien mukaan tekemään myös muita terveystarkastuksia. Koska Phoenixin laboratoriokokeet näyttivät nopeasti olevan suhteellisen normaalit, tehtiin pikkupandalle perusteellinen terveystarkastus sekä hammaskiven poisto. Terveystarkastuksessa eläinlääkäri saa tutkittua rauhassa muun muassa eläimen turkin sekä lihaskunnon ja katsomaan ultraäänilaitteen avulla tarkemmin sisäelimet. Hammaskiven poisto on tärkeää myös eläinpuiston eläimille, koska suuterveys voi heikentyessään vaikuttaa eläimen koko yleisterveyteen. 

 

Kuvassa käynnissä Phoenixin hampaiden puhdistus.

Tältä näyttää pikkupandan ultraus.

Pikkupandan terveystarkastus

Phoenix vaikuttaisi olevaan ikäänsä nähden hyvässä kunnossa ja nyt on hampaatkin puhdistettu upeaan kuntoon. Phoenix pääsi pois klinikalta myöhään samana iltana ja vaikka jo seuraavana aamuna sen vointi olikin jo selkeästi parempi, päätettiin sitä seurata rauhassa Ähtärin eläinpuiston sairastilassa. Muutaman päivän jälkeen hoitaja totesi jo, että vointi on selkeästi hyvä, koska ruokakin maistui. Silti pientä turvotusta oli vielä havaittavissa naaman alueella osumakohdan luona, joten Phoenix sai jäädä sairastilaan vielä muutamaksi yöksi lisää. Kuuden päivän jälkeen torstaiaamuna tyttö pääsi takaisin omaan tarhaan, jossa Pablo jo odottelikin. Phoenixillä oli hoitajan mukaan selkeästi paljon tutkittavaa ja haisteltavaa, koska se kävi jokaisen kolkan tarkasti läpi tutussa metsäisessä tarhassaan. 

Kiitokset meidän eläintenhoitajille sekä Takalan Klinikalle nopeasta toiminnasta ja hyvästä hoidosta!

Lähes jokainen suomalainen osallistuu elämänsä aikana ainakin kerran talkoisiin. Ja miksipä ei! Talkoisiin kuuluu usein läheisen tai tutun yhteisön auttaminen, mukava yhdessä tekeminen, ja jo talkoiden aikana näkee työnsä konkreettisen jäljen. Talkoisiin kuuluu ettei työtä tehdä niin vakavasti vaan rennolla otteella ja hyvässä hengessä. Pohjanmaalla ja täällä Ähtärissä talkoista käytetään usein nimeä kökkä.

Nähdään perjantaina 10.5. klo 14 alkaen -älä unohda haravaa!

Ähtärin eläinpuisto on järjestänyt talkoita jo vuosien ajan, koska apukädet otetaan aina ilolla vastaan ison alueen kevätkunnostuksessa. Eläinpuiston alue on yli 60 hehtaarin metsäinen puisto, jossa riittää tekemistä jokaisena vuoden aikana, mutta etenkin näin keväällä kun puistoa valmistellaan kesäkauteen. Eläinpuiston lisäksi alueeseemme kuuluu myös iso leirintäalue. Meillä talkoissa mm. haravoidaan, kerätään roskia ja maalaillaan. Siksi pyydämmekin kaikkia talkoisiin osallistuvia tulemaan paikalle oman haravan ja keliin sopivan vaatetuksen kanssa. Kokoonnumme Zoo Shopin eli matkamuistomyymälän edessä perjantaina 10.5. klo 14 ja jaamme siitä, toivottavasti sankoin joukoin tulleet, talkoolaiset tehtävän mukaan ryhmiin. Talkoisiin kuuluu myös kestitys, ja meillä sen tarjoaa ravintola Mesikämmen. Talkoita jatketaan n. klo 17 asti, jonka jälkeen ravintola Mesikämmen tarjoaa burgerannokset!

Talkoohistoriaa

Talkoot ovat Suomessa vuosisatojen perinteet omaava vapaaehtoisen työn muoto ja tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä. Keskiajalta lähtien Länsi-Suomen ja Ruotsin viljelysseuduilla niityt olivat talojen yhtenäisiä aitauksia ja pellot aidattiin kahdeksi tai kolmeksi kylän vainioksi. Kaikkien osallisten piti tällöin saada heinät korjuuseen ennen kuin karja voitiin laskea laitumelle. Tämä toiminta kehitti pohjaa naapurien väliselle työavulle ja talkootyölle. Talkoot olivat myös hyvä tapa tavata uusia ihmisiä tai löytää puoliso. Talkoiden jälkeen oli tapana järjestää kestitys, talkootanssit tai piirileikkejä. Tilaisuudet houkuttelivat ihmisiä paikalle ja toimivat samalla kyläläisten juhla- ja yhdessäolotilaisuutena. Yhteenkuuluvuuden lisäksi talkootyö auttoi sukupolvia arvostamaan toisiaan ja yhteistä ponnistelua. Maanviljelyksen teknillisen kehityksen myötä talkoiden merkitys muuttui ja nykyään talkoisiin osallistuminen on enemmän epäitsekästä työapua.

Yhteisön voima ja sen hyväksi tekeminen on yksi syy, miksi talkoiden perinne jatkuu vuosisadasta toiseen. Tulevaisuudessa talkooperinne voi saada uusia muotoja, jotka heijastavat tiettyä aikaa ja ajan tapoja.

 

Mediatiedote

16.4.2024

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö tukee Ähtäri Zoon Pikku-Karhun luontokoulua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö edistää alan tutkimustyötä sekä tukee muillakin tavoin luonnon- ja ympäristönsuojelua Suomessa. Se jakaa vuosittain apurahaa luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.

Tänä vuonna Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakoi apurahoja 33 hankkeelle yhteensä 95 280 euroa. Säätiö kertoo, että jaettu summa on sen koko historian toiseksi suurin. Vieraile ja välität ry sai Pikku-Karhun luontokoulun toimintaan säätiöltä 2500 euroa Osuuskunta Tradekan nimikkoapurahaa toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen, apuraha on osa luonnonsuojelurahastoa.

Pikku-Karhun luontokoulu aloitti toimintansa syksyllä 2023

Pikku-Karhun luontokoulu on Ähtärin eläinpuiston tiloissa toimiva luontokoulu, joka tarjoaa ryhmille mahdollisuuden oppia ja oivaltaa luonnosta elämyksellisesti. Luontokouluopettajan suunnittelemat luontokoulupäivien ohjelmat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Lisäksi tarjontaan kuuluvat retkireput, eli missä tahansa toteutettavat opetusmateriaalipaketit, jotka sisältävät tarvittavia tutkimus- ja mittausvälineitä luonnon tutkimiseen. Ohjelma tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ympäristökasvatuksen opetussuunnitelmien tavoitteita ja sisältöjä.

Luontokoulua on rakennettu ja pilotoitu 1.3.2022 lähtien ELY-keskuksen ympäristökasvatuksen- ja valistuksen hankeavustuksella. Lukuvuoden 2023–2024 aikana luontokoulupäiviä avattiin koululaisryhmille noin 50. Luontokoulu on saanut innostuneen vastaanoton niin oppilaissa kuin opettajissakin. ”Olemme iloisia, että luontokoulu herättää kiinnostusta niin lapsissa kuin opettajissakin ja, että hankkeen jälkeen luontokoulu saa jatkoa, juuri niin kuin hanketta aloitellessa toivoimme”, toteaa Ähtäri Zoon intendentti ja Vieraile ja Välität ry:n puheenjohtaja Marko Haapakoski.

”Sana luontokoulusta on kiirinyt ja mukaan on tultu pitkienkin matkojen takaa. Parasta on ollut nähdä oivallus ja into luontokoululaisten kasvoilla opettajia myöten,” luontokoulupäiviä talven aikana pitänyt ympäristökasvattaja Laura Puikkonen toteaa.

”Lähialueen kuntia on ilmoittautunut jo mukaan ensi lukuvuodelle. Kuntien tuki yhdessä apurahan kanssa varmistaa luontokoulun jatkon,” hän päättää.

Viikonloppuna oli Ähtärin vuoro isännöidä Suomen Eläintarhayhdistyksen vuosikokousta

Vuosittainen kokoontuminen on aina odotettu tapahtuma, jossa pääsee tapaamaan kollegoita, vaihtamaan kuulumisia ja pohtimaan yhdessä ajankohtaisia asioita. Kokoontuminen on yleensä kaksipäiväinen, jolloin ehditään varsinaisen vuosikokouksen lisäksi kuunnella seminaarimuodossa asiantuntijaluentoja ja kertoa jäsentarhojen kuulumiset ja kokemukset menneeltä vuodelta.

Asiantuntijaluennot kiinnostivat jälleen

Tänä vuonna asiantuntijaluennot aloitti Länsi- ja Sisä-Suomen läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhä. Hän kertoi uuden eläinten hyvinvointilain tärkeimpiä muutoskohtia. Moisander-Jylhä muistutti, että lain tarkoitus on edistää eläinten hyvinvointia, kunnioitusta ja kohtelua ja eläintarhoilla on tässä erityisen tärkeä rooli. Kaikki jäsentarhat kokivat lakimuutoksien vievän eläinten hyvinvoinnin takaamista ja valvontaa eteenpäin.

Korkeasaaren eläintenhoitaja Ville Vepsäläinen kertoi loukkaantuneiden villieläinten hoitamisesta ja sitä koskevasta lainsäädännöstä sekä sen muutoksista. Korkeasaaressa on Suomen suurin villieläinsairaala, joka hoitaa avun tarpeessa olevia luonnonvaraisia eläimiä, ja jonka hoidon tavoitteena on palauttaa eläimet hyväkuntoisina takaisin luontoon. Lue ohjeita luonnonvaraisen eläimen hoitoon heidän sivuiltaan.

Tutkija Mari Partanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta piti etäyhteydellä luennon kestävästä matkailusta, vastuullisuudesta sekä tulevaisuuden matkailumahdollisuuksista esimerkiksi virtuaalimatkailun parissa. Eläintarhayhdistyksen jäseniä kiinnostaa luontaisesti kestävä matkailu, ja suurimmalla osalla onkin jo esimerkiksi Sustainable Travel Finland -tunnus. Partanen totesi myös luontomatkailun tutkitusti vähentävän stressiä ja lisäävän työstä palautumista sekä irrottautumista.

Etäyhteydellä liittyi mukaan myös apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta. Hän on työskennellyt uransa aikana virustutkimuksen parissa ja kertoi kattavasti muun muassa lintuinfluenssan historiasta, viimekesäisestä muutoksesta viruksen leviämisessä sekä arvionsa tulevan kesän virustilanteesta, johon kaikkien yhdistyksen jäsentarhojen tulee valmistautua.

Eläintarhayhdistys perustettiin 23 vuotta sitten

Eläintarhayhdistys on epävirallinen Suomen eläintarhojen verkosto, joka perustettiin v. 2001 tarkoituksenaan tarhaeläinten hyvätasoisen hoidon edistäminen suomalaisissa eläintarhoissa sekä eläintarhojen roolin vahvistaminen luonnonsuojelussa. Sen jäseniä ovat Ähtärin lisäksi Korkeasaari, Ranua Resort, Hirvikartano, Luonnonvarakeskus, Maretarium, Sea Life, Särkänniemi sekä Tropicario.