Eläinpuiston kevättalkoot 10.5.

Lähes jokainen suomalainen osallistuu elämänsä aikana ainakin kerran talkoisiin. Ja miksipä ei! Talkoisiin kuuluu usein läheisen tai tutun yhteisön auttaminen, mukava yhdessä tekeminen, ja jo talkoiden aikana näkee työnsä konkreettisen jäljen. Talkoisiin kuuluu ettei työtä tehdä niin vakavasti vaan rennolla otteella ja hyvässä hengessä. Pohjanmaalla ja täällä Ähtärissä talkoista käytetään usein nimeä kökkä.

Nähdään perjantaina 10.5. klo 14 alkaen -älä unohda haravaa!

Ähtärin eläinpuisto on järjestänyt talkoita jo vuosien ajan, koska apukädet otetaan aina ilolla vastaan ison alueen kevätkunnostuksessa. Eläinpuiston alue on yli 60 hehtaarin metsäinen puisto, jossa riittää tekemistä jokaisena vuoden aikana, mutta etenkin näin keväällä kun puistoa valmistellaan kesäkauteen. Eläinpuiston lisäksi alueeseemme kuuluu myös iso leirintäalue. Meillä talkoissa mm. haravoidaan, kerätään roskia ja maalaillaan. Siksi pyydämmekin kaikkia talkoisiin osallistuvia tulemaan paikalle oman haravan ja keliin sopivan vaatetuksen kanssa. Kokoonnumme Zoo Shopin eli matkamuistomyymälän edessä perjantaina 10.5. klo 14 ja jaamme siitä, toivottavasti sankoin joukoin tulleet, talkoolaiset tehtävän mukaan ryhmiin. Talkoisiin kuuluu myös kestitys, ja meillä sen tarjoaa ravintola Mesikämmen. Talkoita jatketaan n. klo 17 asti, jonka jälkeen ravintola Mesikämmen tarjoaa burgerannokset!

Talkoohistoriaa

Talkoot ovat Suomessa vuosisatojen perinteet omaava vapaaehtoisen työn muoto ja tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä. Keskiajalta lähtien Länsi-Suomen ja Ruotsin viljelysseuduilla niityt olivat talojen yhtenäisiä aitauksia ja pellot aidattiin kahdeksi tai kolmeksi kylän vainioksi. Kaikkien osallisten piti tällöin saada heinät korjuuseen ennen kuin karja voitiin laskea laitumelle. Tämä toiminta kehitti pohjaa naapurien väliselle työavulle ja talkootyölle. Talkoot olivat myös hyvä tapa tavata uusia ihmisiä tai löytää puoliso. Talkoiden jälkeen oli tapana järjestää kestitys, talkootanssit tai piirileikkejä. Tilaisuudet houkuttelivat ihmisiä paikalle ja toimivat samalla kyläläisten juhla- ja yhdessäolotilaisuutena. Yhteenkuuluvuuden lisäksi talkootyö auttoi sukupolvia arvostamaan toisiaan ja yhteistä ponnistelua. Maanviljelyksen teknillisen kehityksen myötä talkoiden merkitys muuttui ja nykyään talkoisiin osallistuminen on enemmän epäitsekästä työapua.

Yhteisön voima ja sen hyväksi tekeminen on yksi syy, miksi talkoiden perinne jatkuu vuosisadasta toiseen. Tulevaisuudessa talkooperinne voi saada uusia muotoja, jotka heijastavat tiettyä aikaa ja ajan tapoja.