Fasaani
Phasianus colchicus
Fasaani ei kuulu Suomen alkuperäislajistoon, vaan on alun perin kiinalainen laji. Lajia on kuitenkin istutettu Eurooppaan jo keskiajalla ja Suomeen 1900-luvun alussa. Fasaanit viihtyvät viljelymailla ja kaupunkiympäristöissä, kuten puistoissa, pientaloalueilla ja maanviljelyalueilla. Ne eivät mielellään lennä ja uhattunakin pakenevat usein juosten. Fasaanikukot kokoavat pesintäkauden alussa itselleen paritteluun sopivista naaraista koostuvan haaremin. Siihen voi kuulua jopa kymmenkunta naarasta, joiden kaikkien kanssa kukko voi saada poikasia. Heikosta lentokyvystään huolimatta fasaanit yöpyvät puissa hautovia naaraita lukuun ottamatta. Varsinkin fasaanikoiras on helppo tunnistaa pitkästä pyrstöstä ja monivärisestä höyhenpuvusta.
Höyhenettömät jalat
Peltokanalinnut eivät ole sopeutuneet kylmiin ja lumisiin talviimme yhtä hyvin kuin metsäkanalinnut. Peltokanalintujen jalkojen suojana ei ole lämmittävää höyhenkerrosta.
Suojelu
Fasaani on riistalintu. Muiden riistalintujen tapaan se on rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella.
Fasaaneista
Lahko
Kanalinnut - Galliformes
Heimo
Aitokanat - Phasianidae
Levinneisyys
Fasaani on alkujaan kiinalainen laji, jota on istutettu Eurooppaan keskiajalta lähtien ja Suomeen 1900-luvun alussa. Fasaaneja on eniten Varsinais-Suomessa ja Uudenmaan länsiosissa.
Ravinto
Viljat, varsinkin vehnä, siemenet, jyvät, lehdet, kukinnot, marjat, hyönteiset sekä madot.
Koko
Paino 1-1,2 kg. Pituus: 55-80 cm, siipien kärkiväli 70–90 cm.
Poikasten lkm
Munii 8–13 munaa. Haudonta-aika 23–24 vrk. Pesä maassa heinikossa niityllä tai pensaikossa.
Elinikä
Vain viisi prosenttia fasaaneista selviytyy kolmevuotiaiksi asti. Suomen vanhin rengastettu fasaani eli yli 9-vuotiaaksi. Maailman vanhin fasaani eli yli 27-vuotiaaksi asti.
Uhanalaisuusluokitus
LC eli elinvoimainen.