Hiirihaukka

Buteo buteo

Hiirihaukkojen sukuun kuuluu noin 26 lajia. Näistä Euroopassa elää yleinen hiirihaukka, pohjoisen piekana ja vain Balkanin niemimaalla elävä arohiirihaukka. Hiirihaukkaa on kahta eri alalajia, buteo buteo buteo eli lännenhiirihaukka ja buteo buteo vulpinus eli idänhiirihaukka. Suurin osa Suomen hiirihaukoista on idänhiirihaukkoja, lännenhiirihaukka pesii esimerkiksi Ahvenanmaalla. Idänhiirihaukat talvehtivat trooppisessa Afrikassa, lännenhiirihaukat taas Keski-Euroopassa.

Hiirihaukka pesii reviireillä, joiden koko vaihtelee 0.5 to 2 km2 välillä reviirin ravintotilanteen mukaan. Hiirihaukalla voi olla useita pesiä ja se käyttää niitä myös uudelleen. Pesä on yleensä havupuussa ja se on rakennettu risuista sekä vuorattu jäkälällä ja sammalilla. Hiirihaukka voi myös käyttää muiden petolintujen, varislintujen tai oravien pesiä, joita se parantelee käyttöönsä sopivaksi. Sopivan puun puuttuessa hiirihaukka saattaa rakentaa pesänsä myös kalliolle.

Hiirihaukka munii 2-6 munaa huhtikuun loppupuolella. Molemmat vanhemmat osallistuvat hautomiseen, mutta naaras hoitaa suurimman osan haudonnasta. Haudonta-aika on 34–35 vuorokautta. Poikasten kuoriuduttua naaras pysyy aluksi pesällä ja koiras tuo sille ruokaa. Noin 10 päivän jälkeen naaraskin alkaa poistua pesältä ruoanhakuun. Naaras huolehtii poikasten ruokinnasta siihen asti, että ne alkavat itse repiä saalistaan pienemmiksi paloiksi. Poikaset ovat lentokykyisiä 40-42 vuorokauden ikäisinä.

Ravintona hiirihaukka käyttää monipuolisesti kaikkea pienistä nisäkkäistä jopa hyönteisiin ja jopa satunnaisesti munia ja kalaa. Onkin tutkittu, että hiirihaukan saalislistalle kuuluu jopa yli 300 lajia. Saaliin koko myös vaihtelee paljon aina pienistä kuoriaisista jopa kaksi kertaa lintua itseään suurempiin jäniksiin. Pienet jyrsijät ovat kuitenkin hiirihaukan pääravintoa. Valtaosan saaliistaan hiirihaukka metsästää oksalla odottaen ja pudottautuu sieltä saaliin kimppuun.

Suomessa vaarantunut

Suomessa hiirihaukka luokitellaan vaarantuneeksi, sillä sen kanta on laskussa. Muualla Euroopassa hiirihaukan kanta on kuitenkin joko vakaa tai kasvussa. Suomessa lajin vähenemisen taustalla arvellaan olevan useita tekijöitä. Talvehtimisalueilla Afrikassa tapahtuneet maankäytön tehostuminen ja ilmastonmuutos todennäköisesti vaikeuttavat siellä talvehtivien lintujen eloa. Lisäksi Suomessa hiirihaukka on kärsinyt metsätalouden tehostumisesta. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tietoa onko molempien alalajien kanta laskussa vai vain toisen.
Suomessa hiirihaukka on rauhoitettu ympäri vuoden.