Korppi

Corvus corax

Korpit elävät pareittain tai varsinkin nuorina pienissä parvissa, joissa on tarkka arvojärjestys. Ne ovat pariuskollisia eli pariutuvat koko eliniäkseen kumppaninsa kanssa. Korpit ovat myös sosiaalisia lintuja.

 

Suurin varislintu

Korppi on suurikokoisin varislintu. Höyhenpeite on väriltään kokomusta, jossa on vihreän ja sinivihreän metallinkiilto.

 

Onnenhöyhen

Oletko kuullut tarinan korpin onnenhöyhenestä? Tarinan mukaan korppi oli alun perin väritykseltään valkoinen. Se pyysi itselleen suojapukua, ja näin siitä tehtiin kokonaan musta yhtä höyhentä lukuun ottamatta. Uskottiin, että tuo höyhen sijaitsee vasemman siiven alla. Tarina kertoo, että korpin kuollessa se nielaisee valkoisen höyhenensä, jotta surmaaja ei saa tätä itselleen. Jos korppi kuitenkin kuolee silmänräpäyksessä, se ei ehdi niellä höyhentä. Tämä höyhen on onnenhöyhen. Jos joku sellaisen löytää, voi hän saada mitä ikinä toivoo.

 

Kaikkiruokainen

Korppi on varislintujen tapaan kaikkiruokainen lintu. Eläinpuistossa korppiemme ruokalistalle kuuluu lihaa, tipuja, kananmunia, koiranruokaa ja hiiriä.

 

Lintumaailman älykkö

Varislinnut ovat älykkäitä lintuja. Korppien muisti on erinomainen: ne esimerkiksi muistavat syksyn aikana tekemänsä ruokakätköt. Ne myös tunnistavat oman peilikuvansa ja muistavat ikävyyksiä aiheuttaneet ihmiset. Korpit osaavat käyttää erilaisia työkaluja. Ne kykenevät myös hyödyntämään petoja ja ihmisiä, kuten metsästäjiä, haaskojen löytämiseksi. Korpit osaavat päätellä lajitoveriensa aikeita. Ne tietävät, milloin lähellä oleva lajitoveri tietää ruokapalan piilopaikan ja toimivat sen mukaan. Toisin sanoen, niillä on metatietoa eli tietoa siitä mitä toinen tietää. Vastaavan tasoista älykkyyttä on havaittu joidenkin varsilintujen lisäksi ihmisellä, simpanssilla ja reesusapinalla. Korpit osaavat tehdä myös loogisia päättelyketjuja saadakseen esimerkiksi herkkupalan. Tämän lisäksi korpit osaavat matkia erilaisia ääniä.

 

Vainottu lintu

Korppia on pidetty Suomessa pitkään "vahinkolintuna" ja ennen oli tavallista tappaa korppi aina, kun sellaisen tapasi. 1950-luvulla korppeja oli maassamme enää vähän yli tuhat paria. 1960-luvulla asenne korppeja kohtaan muuttui ja kanta lähti nousuun. 1970-luvulla korppeja arvioitiin olevan jo yli 5 000 paria ja kannannousu jatkui edelleen. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan yli 20 000 paria.

 

Mytologia

Mytologiassa korppiin liitetään kuolema, viisaus ja älykkyys. Jo pelkkä korpin ilmaantuminen on tarkoittanut, että jotain pahaa tulee tapahtumaan. Jos korppi ilmestyi pihapiiriin, tiesi se talossa piakkoin jollekulle kuolemaa. Korpit saattavat elää kymmeniä vuosia. Niiden lisäksi kaikkein arktisimmilla seuduilla pystyvät selviytymään talven yli ainoastaan riekko, kiiruna ja tunturihaukka. "Korppi on kolmen lemmon lintu, kovottu koan noesta, pantu kaikesta pahasta, nokka pirun kirvehestä". Näin noituivat sompiolaiset. Pohjoismaisessa perinteessä korppi on kuoleman jumalan, Valhallan Odinin tunnus. Hänellä kerrotaan olevan seuranaan kaksi korppia; Hugin (Ajatus) ja Munin (Muisti). Korppien tehtävänä on raportoida isännälleen, mitä maan päällä tapahtuu.

Korpit Ähtärissä

Puiston korppiparvessa asuu isä Naunau, äiti Tyttö ja niiden poikanen Vuuppu. Naunau on alun perin luonnonvarainen korppi. Erään talon pihapiiriin ilmestyi orvoksi jäänyt korpin poikanen, jota emot eivät tulleet koskaan hakemaan. Oltuaan vuoden ihmisen hoidossa nuorta korppia oli haastava pitää, mutta se oli myös kesyyntynyt niin ettei luontoon vapauttaminen ollut enää vaihtoehto. Niinpä korppi sai meiltä kodin ja nimen Naunau.