Rantakäärme
Natrix natrix
Rantakäärme on ihmiselle vaaraton ja rauhoitettu koko maassa. Se on Suomen suurin käärmelaji. Sillä on vaaleat tai keltaiset niskalaikut. Joskus laikut puuttuvat, ja silloin rantakäärmeen voi sekoittaa mustaan kyyhyn. Tällöin paras tuntomerkki on lempeä katse, sillä rantakäärmeen silmäterä on pyöreämpi kuin kyyn. Rantakäärmeen häntä on pitkä ja se kapenee hitaasti. Sen keho on pienillä ja keskikokoisilla yksilöillä hoikka, kyytä suuremmat yksilöt ovat paksuja.
Elää vesistöjen lähellä
Rantakäärme viihtyy sekä suolaisten että makeiden vesistöjen rannoilla, laji pitää erityisesesti rehevistä vesistä. Se pystyy sukeltamaan jopa puoli tuntia kerrallaan. Se liikkuu sulavasti sekä maalla että vedessä ja saalistaa ravinnokseen esimerkiksi sammakoita ja kaloja. Rantakäärme on myös ketterä kiipeilemään puissa. Toisin kuin kyy, rantakäärme lisääntyy munimalla. Rantakäärme liikkuu vikkelästi ja pakenee ihmistä herkästi. Säikähtäessään rantakäärme pystyy luikahtamaan piiloon vikkelään. Jos pakeneminen ei onnistu, se puolustautuu sähisemällä ja uhkailee valehyökkäyksillä. Viimeisenä keinona rantakäärme esittää kuollutta. Rantakäärme pystyy myös ruiskuttamaan anaalirauhasistaan pahanhajuista nestettä, jolloin pedot oppivat jättämään käärmeen rauhaan haistaessaan pahan hajun.
Suojelu
Suomessa rantakäärme on rauhoitettu. Rantakäärme on vähentynyt suomalaisista matelijoista eniten. Lajia uhkaavat lisääntymispaikkojen vähenemisen lisäksi rantarakentaminen ja vaino.
Rantakäärmeistä
Lahko
Suomumatelijat - Squamata
Heimo
Tarhakäärmeet - Colubridae
Levinneisyys
Eurooppa, Itä- ja Keski-Aasia ja Afrikan luoteiskärki. Suomessa etelä- ja keskiosissa.
Ravinto
Pikkukalat, sammakot ja pikkunisäkkäät.
Koko
Paino: 250 g. Pituus 75-100 cm.
Poikasten lkm
10-40 munaa.
Elinikä
Tarhaolosuhteissa 20 vuotta.
Uhanalaisuusluokitus
LC eli elinvoimainen. Suomessa rauhoitettu.