Täpläkauris
Dama dama
Täpläkauris eli vanhalta nimeltään kuusipeura esiintyi jääkauden Euroopan harvapuustoisissa metsissä. Fossiililöydösten mukaan laji on mahdollisesti elänyt Euroopassa jo kivikaudella. Jalkamiehenä liikkuneelle metsästäjälle täpläkauris oli juuri sopivan kokoinen saalis. Euroopan täpläkauriit kuolivatkin sukupuuttoon jo esihistoriallisella ajalla. Niitä jäi jäljelle vain Turkin ja Persian vuoristometsiin. Foinikialaiset toivat täpläkauriita takaisin Eurooppaan uhrieläimiksi. Roomalaiset viehtyivät lajiin ja he kasvattivat ja kuljettivat kauriita aina Britanniaan asti. Myöhemmin täpläkauriista tuli suosittu laji kuninkaallisissa puistoissa ympäri Eurooppaa. Eurooppalaiset veivät täpläkauriita uusille mantereille Australiaan, Etelä- ja Pohjois- Amerikkaan, Etelä-Afrikkaan ja Uuteen-Seelantiin. Suomeen täpläkauriit istutettiin jo 1930-luvulla ja varsinainen kantamme sai alkunsa vuonna 1955 Hyvinkäälle Kytäjän kartanon maille viedyistä 21 täpläkauriista. Täpläkauriit ovat hyvin paikkauskollisia, eikä kanta ole juuri levinnyt muualle maassamme. Tällä hetkellä Suomessa elää reilut viisi sataa täpläkaurista.
Riippuvainen talviruokinnoista
Täpläkauris on yöaktiivinen ja arka eläin. Se elää muutaman kymmenen yksilön laumassa, vanhat pukit elävät usein yksinään. Täpläkauris syö ruohoa, pensaiden ja puiden lehtiä ja talvella puun kuorta ja varpuja. Suomessa kauriille järjestetään talviruokintoja ja laji on niistä riippuvainen. Täpläkauris on sopeutunut huonosti talveen lyhyen jalkojensa ja pienten sorkkiensa vuoksi. Kauriiden terävät sorkat upppoavat lumeen toisin kuin peuroilla, eikä kauriit pysty kaivamaan ravintoa hangen alta. Lumeen sopeutuneille pedoille kauriit ovat talvella helppoa saalista.
Sarvet
Vain uroskauriilla on sarvet. Sarvet putoavat kiima-ajan jälkeen joulu-tammikuussa.
Täplikäs kauris
Täpläkauriin vasa on täplikäs ja se suojautuu hyvin aluskasvillisuuden sekaan. Aikuiset kauriit voivat olla väriltään vaaleanruskeasta tumman ruskeaan, kesäisin ne ovat usein tummanruskeita ja täplikkäitä ja talvella harmaanruskeita. Naaras on täplikäs, uroksella täpliä ei välttämättä ole. Täpläkauriin vatsa on valkoinen, ja häntä on päältä musta ja alta valkoinen.
Miten tunnistaa täpläkauriin?
Täpläkauriin voi sekoittaa metsäkauriiseen tai valkohäntäpeuraan, joita myös löytyy eläinpuistostamme. Täpläkauris on muihin lajeihin verrattuna väritykseltään punertavan tai harmaamman ruskea ja sen hännän päällä on musta juova. Metsäkauriin perä on koko valkea ja valkohäntäpeuralla on hännän päällä ruskea juova.
Pienet kauriit
Kiima-aika on loka-marraskuussa ja Etelä-Suomessa naaraat saavat 1-2 vasaa kesäkuussa. Täpläkauriin pääasiallinen saalistaja Suomessa on ilves.
Ähtäri Zoon täpläkauriit
Täpläkauris eli kuusipeura synnyttää kerralla vain yhden vasan, sillä vasa syntyy isona ja välittömästi valmiina kulkemaan emän perässä. Meillä eläinpuistossa kuusipeurojen vasat ovat yleensä syntyneet loppukesästä. Kesäaikana useilla tarhoilla odotetaan vasoja, joten eläintenhoitajien aamu alkaakin päivittäisellä vasakierroksella, jolla tarkistetaan, onko yön aikana syntynyt uusia vasoja ja että kaikki aiemmin syntyneet voivat hyvin. Varsinkin kuusipeuran vasat on bongattava heti niiden synnyttyä, sillä ne ovat jaloillaan jo muutaman tunnin ikäisenä eikä edes vasan kiinni juokseminen ole helppoa. Niinpä kuusipeuran vasoille tehdään sukupuolentarkistus ja tunnistemerkintä heti kun emä on ne nuollut kuivaksi.
Täpläkauriksesta
Lahko
Sorkkaeläimet - Artiodactyla
Heimo
Hirvieläimet - Cervidae
Levinneisyys
Alkuperäinen elinalue Balkanin maat ja Italia. Siirtoasutuksia tehty ympäri maailmaa.
Ravinto
Ruohot, juurikasvit, ja hedelmät.
Koko
Uroksen säkäkorkeus on 85-90cm ja ruumiin pituus 1-1,2m.
Poikasten lkm
Kiima-aika myöhään syksyllä. Naaras synnyttää yleensä yhden vasan.
Elinikä
Tarhaoloissa jopa 21 vuotta, luonnossa ikä jää vähemmäksi.
Uhanalaisuusluokitus
LC eli elinvoimainen.