MetsäpeuraLIFE-hankkeelle onnistunut päätös

Ähtärin eläinpuisto on ollut mukana vuonna 2016 aloitetussa MetsäpeuraLIFE-hankkeessa, jonka keskeisimpiä tavoitteita on ollut palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Kuten suunniteltiinkin, viimeisetkin 38 metsäpeuraa vapautettiin luontoon totutustarhasta heinäkuun aikana. Nyt jäljellä on enää loppuraporttien tekemistä, ja päättäjäisiksi vuoden 2023 kesällä järjestettävä MetsäpeuraLIFE -hankkeen loppuseminaari osana Ähtäri Zoon juhlavuoden ohjelmaa.

Eläinpuistojen merkittävä rooli

Hankkeen tavoite on ollut vahvistaa luonnon metsäpeurakantaa palauttamalla tarhattuja yksilöitä takaisin luontoon. Metsäpeuroja on siirretty ensin eläinpuistoista totutustarhoihin ja sieltä Lauhavuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Totutustarhoissa peurat harjoittelevat luonnossa selviytymistä ihmisen seurannassa ja suojassa pedoilta. Eläinpuistoilla on merkittävä rooli koko hankkeessa, sillä lähes kaikki totutustarhojen kantaeläimet ovat syntyneet eläintarhoissa. Lisäksi totutustarhoista on tuotu meille luonnossa syntyneitä, geneettisesti arvokkaita hirvaita, jotka lähtevät vahvistamaan Euroopan eläintarhojen metsäpeurakannan geneettistä monimuotoisuutta.

Ähtäri Zoosta 13 metsäpeuraa osana palautusistutusta

Hankkeen aikana meillä Ähtärissä syntyneet metsäpeurat ovat siirtyneet totutustarhaan ensimmäisen kerran vuonna 2017. Kaikkiaan meiltä totutustarhoihin on siirtynyt 13 metsäpeuraa. Lisäksi meidän vaatimemme ovat vasoneet totutustarhassa ja tuottaneet siellä 11 vasaa. Tavoitteena on ollut, että hankkeen loputtua sekä Lauhanvuoren että Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa eläisi muutaman kymmenen yksilön kokoinen, kasvava metsäpeurakanta. Tämä tavoite on onnistunut hyvin, sillä molemmilla alueilla elelee n. 40-50 yksilön kokoinen metsäpeurakanta. Sen onnistumista vahvistaa mm. Pirkanmaalla Seitsemisessä viime keväänä syntynyt ensimmäinen villi vasa. Totutustarhasta vapautettiin ensimmäisen kerran metsäpeuroja syksyllä 2019. Kaikkiaan vapauteen on nyt päässyt 81 yksilöä.

Vapautetuista metsäpeuroista osalle on asennettu satelliittipanta tai korvaan kiinnitettävä GPS-seurantalaite. Yli puolet vapautetuista eläimistä on merkitty kirkkaanvärisillä korvamerkeillä, joissa käytetyt väriyhdistelmät mahdollistavat yksilöllisen tunnistamisen. Näin metsäpeurojen liikkeistä ja selviytymisestä saadaan tietoja myös jatkossa. Vapautuksiin osallistuivat totutustarhoista vastaavat Metsähallituksen Lea Uimonen, Tero Lähteenmäki, sekä hankkeessa toiminut Milla Niemi.

Lisätietoja Ähtärin Zoon metsäpeuroista ja roolista hankkeessa

Intendentti

Marko Haapakoski

+358 30 621 5334

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kysymyksiin itse hankkeesta ja palautusistutuksista vastaa Milla Niemi Metsähallituksesta puh. 040 724 6267.

Kesä elävöittää Farmin, eli eläinpuiston kotieläinpihan, toimintaa monessa mielessä. Farmin tunnelmaa kunnioittaen, ovat esillä etenkin perinteiset suomalaiset käsityöt ja maatilojen entisen ajan tavat toimia. Farmin pajalla takoo seppä viitenä päivänä viikossa elokuun 14. päivään saakka. Paikalla on seppämestari Juhani Krappe tiistaista lauantaihin klo 11 – 16. Takomisen lomassa seppä kertoo työstä pajalla ennen ja nyt. Pajassa on myös pieni takotuotteiden myymälä.

Näe minkälaista sepän työ on ollut kautta aikojen
Farmille tehtiin vuonna 2016 perinteinen käsityöpaja eli kaikki työtä helpottavat koneet ja sähköiset käsityökalut, jotka löytyvät nykyaikaisesta pajasta puuttuvat. Kaikki pajan työnäytökset perustuvat nyt käsityökalujen käyttöön. Tärkeintä on valottaa vieraille taonnan perusteita eli teräksen plastista muokkaamista lämmön avulla.

Onnellisen Sepän pajasta
Juhani Krappe on seppien sukua, mutta ei suoraan alenevassa polvessa. Aikakirjat äidinäidin suvusta kertovat, että Ruotsinmaalta tulivat Ähtäriin Inhan ruukille veljekset Hammar, nimikin oli enne tai sitten ammatin kautta hankittu.

Krappe on muina aikoina töissä Raaseporissa, Karjaan veturitalleilla sijaitsevassa Onnellisen Sepän pajassa. Paja on monelle tuttu joulukuun Tuomaan markkinoilta Helsingistä, sillä siellä sepät ovat takoneet yli kymmenen vuotta. Farmin pajan myymälästä löytyy samoja tuttuja tuotteita kuin jouluna. Pajan toiminta perustuu pitkälti kahteen asiaan: tilaustöiden valmistukseen niin yksityisille kuin yrityksille ja kurssitukseen. 

Mediatiedote

Julkaisuvapaa 23.7.2022

Perjantaina 22. heinäkuuta n. puoli neljältä iltapäivällä saimme viestin puiston asiakkaalta, että metsäkauriiden aitauksen vieressä puiston sisällä oli hirvi. Henkilökuntamme huomasi pian, että kyseessä ei ollut eläinpuistomme oma asukki. Hirvi liikkui kohti Kaakkolammen kahvilaa, josta se saatiin eläintenhoitajien avustuksella ajettua hirviaitauksen portista ulos ja pois puistosta n. klo 16.00. Nuori uros vaikutti tässä vaiheessa olevan hyvässä kunnossa.

Illalla noin klo 18.00 eläintenhoitajat huomasivat, että hirvi makasi puiston aidan ulkopuolella lähellä traktoriporttia mistä se muutamaa tuntia aiemmin oli mennyt ulos puistosta. Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski soitti silloin 112:seen ja poliisi hälytti suurriistavirka-avun paikalle. Eläintenhoitajat seurasivat tilannetta, mutta noin 20 minuutin kuluttua hirvi ei enää hengittänyt ja todettiin kuolleeksi. Virka-apu tuli juuri tällöin paikalle ja veivät hirven. Poliisikin pyörähti paikalla hetki tämän jälkeen.

Hirvi oli nuori uroshirvi, joka oli tuntemattomasta syystä hypännyt eläinpuiston aidan yli, mahdollisesti jonkun ajamana tai pelästyttämänä, koska vain äärimmäinen tilanne olisi voinut ajaa eläimen niin korkeaan hyppyyn. Hirven menehdyttyä lähempi tarkastus oli mahdollista, ja siinä huomattiin, että mitä luultavammin tämän harvinaisen korkean hypyn vuoksi se oli vahingoittanut sarviaan ja takalonkkansa seutua. Sarvet kasvavat tähän aikaan vuodesta kovaa vauhtia ja sarvissa olevan samettisen nahan alla virtaa paljon verta. Nahan rikkoutumisen aiheuttama verenhukka oli ilmeisesti heikentänyt hirveä niin, että se ei jaksanut jatkaa matkaansa ja lopulta menehtyi.   

”Eläintenhoitajat toimivat ensiluokkaisesti ja ohjasivat asiakkaat pois hirven tieltä ja hirven turvallisesti ulos puiston alueelta. Kiitämme asiasta ilmoittanutta asiakasta, ja etenkin eläintenhoitajiamme, jotka toimivat esimerkillisesti näin poikkeuksellisessa tilanteessa. Kyseessä on todella täysin poikkeuksellinen tapaus, jonka selvitystyötä jatkamme ja toteutamme mahdolliset tarpeelliset korjaustoimet niin, että vastaava ei voisi toistua tulevaisuudessa”, toteaa Haapakoski. 

 

Lisätietoja

Intendentti
Marko Haapakoski
Ähtäri Zoo
puh. 030 621 5334
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Metsiemme salaisuuksia-hanke elävöittää ulkoilijan luontokokemusta

Metsät ja niiden hoito, luonto, luontomatkailu ja sen kestävyys, sekä ympäristökasvatus ovat aiheita, joista riittää keskustelua ja joiden suosio on kasvanut huimasti korona-aikana. Metsiemme salaisuuksia-hanke saikin alkunsa kasvaneesta kysynnästä, sen tavoite on viedä kulkija pintaa syvemmälle tutuissa metsissä. Käytännössä tämä tehdään tuottamalla materiaalia, joka elävöittää ulkoilijan luontokokemusta, tutustuttaa kohteeseen tarinoiden myötä ja herättää uteliaisuuden tietää lisää metsä- ja luontoasioista etenkin Alavuden, Soinin ja Ähtärin alueella.

Hankehakemus tehtiin yhteistyön voimin

Ähtäri Zoo Resort Oy, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu sekä Haaga-Helian ammattikorkeakoulun edustajat sopivat vastuualueet ja laittoivat yhdessä hankehakemuksen Kuudestaan ry:lle. Sieltä tuli myönteinen päätös, Leader-rahoitusta ja rohkaisu projektiin, joka kestää ensi vuoden loppuun. Metsiemme salaisuuksia on yleishyödyllinen kehittämishanke, joka liittyy EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 (siirtymäkausi 2021-2022).

Osa-aikaisena hankevetäjänä toimii Tiina Tarkkonen, jonka muuhun työnkuvaan kuuluu eläinpuistolla kasvillisuuden hoitaminen, sekä eläinopastukset. Metsiemme salaisuuksia- hankkeessa kysytään, minkälaisia asioita alueemme metsistä halutaan nostaa esiin ulkoilureittien käyttäjille. Metsäkeskustelu käy Suomessa vilkkaana, joten aihe on erittäin ajankohtainen. Tavoitteena on metsiä monipuolisesti esittelevä kokonaisuus. Ensimmäisenä hanketoteuttajien yhteisenä tehtävänä on päättää tulevat retkikohteet, jotka päätetään kesälomakauden mentyä ohi. Kiitokset kaikille, jotka ovat ehdottaneet hankkeelle retkikohteita.

Hanke on yhteinen ja kaikki ovat tervetulleita osallistumaan

Julkisen rahoituksen osuus hankkeesta on 80%. Osa yksityisestä rahoituksesta toteutuu talkootyönä. Hankkeen kaikissa vaiheissa osallistuminen on talkoohengessä kaikille avointa. Hankekoordinaattori Tarkkonen toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan retkille, työpajoihin, ideointiin sekä tiedonkeruuseen. Sana on vapaa.

Käytännön toteutus

Käytännön toteutuksena tehdään ensi syksynä opastetut luontoretket, "aineistonkeruuretket", joita on vähintään yksi jokaisessa hankealueen kunnassa. Kohteisiin tutustutaan perusteellisesti ja etenkin Sedun asiantuntemus on tässä isossa roolissa. Myöhemmin pidetään "tarinankerronnan taitoa", teemaiset työpajat, joissa työstetään kootun aineiston pohjalta materiaalia, joka tuo tieto- ja tarinasisältöä kohteisiin. Tähän liittyvää matkailualan osaamista saamme erityisesti Haaga-Helian joukoista.

- Mietimme yhteistyössä Kuuden Tähden reitistö-hankkeen kanssa, miten tuotettuja materiaaleja voitaisiin hyödyntää reitistönkin yhteydessä, mutta kaikki tuotettu materiaali hankkeesta on julkista ja kaikkien käytettävissä, huomauttaa Tarkkonen.

Lisätietoja saa hankkeen omilta nettisivuilta www.metsiemmesalaisuuksia.fi , sieltä löytyy muun muassa tiedotteita ja osallistumislomake. Sivujen kautta voi lähettää vinkkejä ja toiveita hanketoteuttajille, tai sitten voi olla suoraan yhteydessä hankevetäjään.

Alkuperäinen julkaisu 13.7.2022

Pandan tiineys on herkkää aikaa

Tiineyden varmistus pandoilla ei ole niin yksinkertaista, kuin raskauden todentaminen meillä ihmisillä. Eläinpuiston työntekijöiltä ei riitä pelkästään vatsanseudun tarkkailu sillä pandan maha ei merkittävästi raskauden aikana kasva. Tähän vaikuttaa toisaalta pandaemon iso koko ja toisaalta pennun verrattain pieni koko. Lisäksi pandanaaras pystyy kontrolloimaan kantoaikaansa ja tarvittaessa keskeyttämään alkion kasvun odotellen sopivaa hetkeä, joten tiineys voidaan todeta vasta ihan muutamia viikkoja ennen pennun syntymää hormoninäytteistä.

Ähtärin pandat Lumi ja Pyry viettivät yhteistä aikaa pääsiäisenä, jolloin luonnolliset paritteluyritykset sujuivat hyvin, mahdollisen raskauden todennäköisyyttä lisättiin myös keinohedelmöityksellä. Pandoilla kiima-aika osuu vain kerran vuoteen, joten mahdollisuus tiineyteen on muutamasta päivästä kiinni. Isopandan suojeluhankkeessa jälkeläisen saaminen on aina tavoitteena, sillä aikanaan täällä syntyneen pennun jälkeläiset palautetaan luontoon Kiinaan, jossa ne parantavat luonnonkantojen geneettistä monimuotoisuutta.

Tiineyden vaikutukset pandatalossa vierailuun

Pandat ovat herkkiä ärsykkeille, etenkin melulle. Siksi Ähtärin pandatalossa on otettu aina huomioon melutason säätely ja eristykset. Valmistelut mahdolliseen tiineyteen aloitettiin jo pian pääsiäisen jälkeen mm. suunnittelemalla Lumin puolelle lisä-äänieristyksiä. Koska pandojen tiineys on erityisen herkkää aikaa, rauhoitamme Lumin puolen pandatalosta 13.7, näin se saa aikaa rauhoittua ja rakentaa pesää omaan luonnolliseen rytmiinsä. Kävijät pystyvät edelleen näkemään Pyryn sisä- ja ulkotiloissa, ja Luminkin ulkotarhassaan.

Miten mahdollisen pennun syntymä vaikuttaa pandatalon toimintaan

Mikäli raskaus vahvistuu alkusyksystä, Ähtäri Zoo tiedottaa tiineyden edistymisestä ja sen vaikutuksista pandatalon aukioloaikoihin.

- Syntymän jälkeen menee useampi kuukausi ennen kuin pentu on yleisön nähtävissä, sillä emo hoitaa pentua pesässä pitkään, selventää pandatoiminnan päällikkö Anna Palmroth. Tämän vuoksi syntymän jälkeen pandatalo pysyy luultavasti suljettuna yleisöltä joulukuuhun asti.

-Haluamme kaikki täällä Ähtäri Zoossa tehdä osamme, jotta Lumin tiineys onnistuisi ja pennun sopeutuminen uuteen ympäristöön alkaisi mahdollisimman rauhallisesti. Tiedämme, että pandojen näkeminen on monelle vierailijallemme tärkeä osa puistossa vierailua, mutta menemme tässäkin asiassa eläinten hyvinvointi edellä, toteaa toimitusjohtaja Arja Väliaho.

Pikkupandoille laajennettu tarha ja karhuille laavuja

Eläinten hyvinvointi, lajiensuojelu ja ympäristökasvatus ohjaavat kaikkea Ähtäri Zoon toimintaa. Työmme kivijalkana on suunnitelmallisuus, mikä näkyy toiminnan pitkäjänteisenä kehittämisenä. Meillä on syvä lajiosaaminen sekä aktiivista vuoropuhelua viranomaisten kanssa. Kuuntelemme ja tulkitsemme tarkoin heiltä saamiamme ohjeita.

Tuoreimpana esimerkkinä puistomme määrätietoisesta kehittämisestä on visenttitarha, jota rakensimme hiljattain vajaalla puolella miljoonalla eurolla. Emme siis vain korjaa, vaan myös rakennamme uutta – minkä seurauksena luonnossa uhanalaiset visentit saavatkin nyt nauttia entistäkin ajanmukaisemmasta alueesta.

Uusimme myös lintutalon verkkoja, ja rakennamme laavumaisia vetäytymispaikkoja karhuille. Niin ikään muokkaamme vanhasta viereisestä kettutarhasta pikkupandalle isompaa tarhaa. Kohta tarhakaverin saava Rescue-kettumme asuu nykyään kotkalta vapautuneessa, niiden tarpeisiin muovatussa tarhassa – kotka kun muutti vuosi sitten Ranualle toisen kotkan puolisoksi.

Karhut ovat luonteeltaan sosiaalisia ja pitävät sopivasta määrästä virikkeitä. Useat puistossa vierailijat ovat saaneetkin nähdä, miten avoimen uteliaina karhumme seuraavat ympärillä olevaa elämää. Vastuullisuuttamme on myös se, että karhujen niin halutessaan ne voivat siirtyä sivummalle makoilemaan. Rakennettavat, varjoisat laavut tarjoavat tähän toimivan ratkaisun.

Läänineläinlääkärin tarkastukset tehdään vuosittain. Esitämme heille tulevia suunnitelmia ja ennakolta yhteistyössä heidän kanssaan pohdimme erilaisia ratkaisuja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tätä voisi verrata yrityksen auditointiin: yhdessä asiantuntijoiden kanssa pystymme parantamaan toimintamme laatua sekä eläinten jo nyt hyviä elinoloja. Näin teemme työtä lajiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Olemme päivittäin läsnä puistossa ja eläintenhoitajamme tuntevat kattavasti eläintensä hyvinvoinnin. Tule matalalla kynnyksellä juttelemaan!